OPETUSMATERIAALIT ELOKUVIIN

Elokuvakohtaisten opetusmateriaalien tehtävät on vuonna 2024 toteutettu yhteistyössä Väestöliiton, Vamlas – Lasten lasten ja nuorten tukisäätiön, WWF Suomen sekä Nuorten mielenterveysseura – Yeesi ry:n kanssa. Kaikkien esityksessä olevien elokuvien opetusmateriaalit löytyvät kootusti tältä sivustolta.

Alakoulunäytöksen opetusmateriaalit

JASMININ KAKSI KOTIA

Suomessa kasvanut Jasmin joutuu yllättävän tilanteen eteen: Jasminin isä halua viedä tämän toiseen kotimaahansa Somaliaan ja Jasminin tulisi jättää taakseen niin tuttu koulu kuin rakkaat ystävät. Vaikka Jasmin on uudesta kokemuksesta innoissaan, surettaa se häntä samaan aikaan.

KESKUSTELUTEHTÄVIÄ RYHMÄLLE

Tehtävä 1: Virittäytyminen keskusteluun

”Vieläkin mä kaipaan Suomea. Mutta Somalimaassakin on ihan kivoja juttuja. Ympärillä on paljon perheenjäseniä. Kukaan ei ajattele, että olen eri näköinen. Mä oon suomalainen ja somalialainen.”, toteaa Jasmin yhdessä kohtauksessa elokuvan viimeisillä minuuteilla.

Opettaja lukee ryhmälle ääneen Jasminin lainauksen kerran tai pari. Lainauksen voi ajatella kiteyttävän koko elokuvan muutamaan lyhyeen lauseeseen. Tämän jälkeen opettaja esittää ryhmälle tarkentavia kysymyksiä. On hyvä huomata, ettei kysymyksiin ole oikeaa tai väärää vastausta.

  • Miksi Jasminin perhe muuttaa Somalimaahan? Mitä kivoja ja mitä ikäviä puolia Jasmin näkee muuttamisessa?
  • Millaisten asioiden ajattelette olevan tärkeitä Jasminille? Mistä Jasmin erityisesti puhuu elokuvassa?
  • Mistä elokuva mielestänne kertoo? Entä millaisia tunteita elokuva käsittelee tai nostaa esille?

Tehtävä 2: Oman taustan ymmärtäminen

Jasminin isä on aikanaan joutunut pakenemaan Somaliasta sodan takia. Hän toivoo kuitenkin, että hänen lapsensa oppisivat tuntemaan toista kotimaataan.

Opettaja rohkaisee ryhmää jakamaan ajatuksiaan tai havaintojaan luokassa seuraavien kysymysten osalta.

  • Miksi oman perheen taustan ymmärtäminen voi olla tärkeää ihmiselle? Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan omista juurista?
  • Mitä voi seurata siitä, jos omaa taustaa joutuu hälventämään, salaamaan tai unohtamaan?
  • Joskus omiin juuriinsa ei ole mahdollista tutustua paikan päällä, esimerkiksi pitkien etäisyyksien, turvallisuusriskien tai suljettujen rajojen takia. Mitä muita keinoja on tutkia perheensä tai sukunsa taustoja, tai ylläpitää yhteyttä omaan sukulaisiin?
  • Jos joutuisit lähtemään Suomesta, millaisia asioita jäisit kaipaamaan? Mitä toivoisit, että mahdolliset tulevat lapsesi voisivat kokea tai ymmärtää lähtömaan kulttuurista ja omasta elämästäsi?

Seuraavat keskustelutehtävät sopivat pohdittavaksi pareittain tai pienryhmissä

Tehtävä 3: Tunteiden tunnistaminen

Monenlaiset tunteet ovat osa elämää, riippumatta siitä, missä päin maailmaa tai millaisessa yhteiskunnassa ihminen elää.

  • Käy mielessäsi läpi elokuva Jasminin näkökulmasta. Millaisia tunteita ajattelet Jasminin kokevan elokuvassa? Koeta löytää elokuvasta hetkiä, joissa ilmenee erilaisia tunteita, kuten jännitystä, iloa, surua, kaipuuta, innostusta. Kirjaa havaintosi ylös.
  • Vertaa havaintojasi parin kanssa tai pienryhmässä. Millaisia tunteita onnistuitte löytämään elokuvasta? Miten tunnistitte, mistä tunteesta on kyse (esimerkiksi Jasminin puheesta tai eleistä)?
  • Pohtikaa vielä yhdessä, miten helposti tunteet ovat tunnistettavissa; miten esimerkiksi iloa, surua tai kaipuuta voi ilmaista? Voitte myös pohtia, miltä eri tunteet tuntuvat kehossa; esimerkiksi miksi jännitys tuntuu usein vatsassa tai miksi koko keho tuntuu raskaalta surullisena.

Tehtävä 4: Kotimaan plussat ja miinukset

Elokuvassa Jasmin tutustuu isänsä kotimaahan, joka on monessa mielessä hyvin erilainen kuin Suomi. Tehtävässä pyritään löytämään asioista sekä hyviä että huonoja puolia, ja huomaamaan, etteivät ne välttämättä ole niin yksiselitteisiä.

Käy mielessäsi läpi elokuva Jasminin näkökulmasta ja kirjaa ylös kaksi listaa:

  • Plussat; millaiset asiat Jasmin mieltää Somalimaassa kivoiksi tai myönteisiksi
  • Miinukset; millaiset asiat Jasmin mieltää Somalimaassa ikäviksi tai kielteisiksi

Käykää listanne läpi parin kanssa ja jutelkaa parin tai pienryhmän kesken seuraavista kysymyksistä:

  • Näyttävätkö listanne samanlaisilta vai erilaisilta? Miten listanne eroavat toisistaan?
  • Löytyykö listoiltanne asioita, jotka ovat sekä myönteisellä että kielteisellä listalla? Mitkä asiat nousevat esille? Pohtikaa yhdessä, voiko esimerkiksi ensisilmäyksellä kielteiseksi mielletty asia muuttua ajan kanssa myönteiseksi, tai päinvastoin.
  • Mitä asioita veikkaatte muiden pitäneen myönteisinä tai kielteisinä? Miksi?
  • Pohtikaa vielä lopuksi erilaisia ajattelutapoja. Kun jokin asia mielletään myönteiseksi tai kielteiseksi, on usein kyse tottumuksesta (näin asioiden pitää mennä), tavoista (näin minä yleensä teen) tai makuasioista (näin haluaisin, että asiat tehdään, jotta ne tuntuvat minusta hyvältä). Keksikää esimerkkejä omasta elämästänne.

Tehtävä 5: Oma maa, muu maa?

Toiseen maahan matkustaessa uudet olosuhteet ja tavat voivat aiheuttaa ihmettelyä tai jopa kulttuurishokkeja. Mitkä asiat Jasmin mieltää Somalimaassa erilaisiksi kuin Suomessa? Mitkä asiat ovat lopulta aika samanlaisia, vaikka ne muodoltaan saattavat näyttää toisenlaisilta?

Yrittäkää keksiä elokuvasta parin kanssa tai pienryhmässä

  • kaksi asiaa, jotka ovat tai tehdään Somalimaassa eri lailla, kuin Suomessa
  • kaksi asiaa, jotka ovat tai tehdään Somalimaassa samalla lailla kuin Suomessa
  • kaksi asiaa, jotka ovat tai tehdään Somalimaassa eri lailla kuin Suomessa, vaikka ne palvelevat samaa tarkoitusta

Jatkakaa sitten seuraavilla tehtävillä.

  • Kuvitelkaa, että uutena oppilaana luokassa aloittaa Suomeen ensimmäistä kertaa saapuvana ns. ulkosuomalaisen perheen lapsi. Voitte myös kuvitella, että olet itse tämä lapsi. Minkälaiset asiat Suomen arjessa saattavat tuntua erityisen oudoilta tai hassuilta?
  • Pohtikaa sitten, miten hämmennystä tai koti-ikävän tunteita voisi lieventää. Mitä tuntemuksille voi tehdä itse, entä miten esimerkiksi kaverit, oma opettaja tai oma perhe voivat olla avuksi?

TOIMINNALLISET TEHTÄVÄT RYHMÄLLE

Tehtävä 6: Mikä pelottaa, mikä jännittää?

Monet lasten ja nuorten kokemukset epävarmuudesta ja jännityksestä ovat yhteisiä, vaikka eletään erilaisissa ympäristöissä ja yhteiskunnissa eri puolilla maailmaa.

Lämmittelyksi opettaja pyytää oppilaita kertomaan havaintoja asioista, joita Jasmin elokuvassa kertoo jännittävänsä, tai mitä elokuvan perusteella voisi olettaa, että häntä saattaa pelottaa. Opettaja voi tuoda esimerkkejä mukaan keskusteluun ja muistuttaa, että tehtävään ei ole oikeita tai vääriä vastauksia.

Seuraavaksi opettaja pyytää oppilaita sulkemaan silmänsä ja kuvittelemaan olevansa Jasmin, joka on menossa nukkumaan. Luokan valaistusta voi myös halutessa himmentää. Opettaja pyytää ajattelemaan yhtä asiaa, mikä pelottaa tai mikä jännittää nukkumaan mentäessä. Se voi olla aivan pienikin asia. Opettaja esittää sitten oppilaille rauhallisesti seuraavia kysymyksiä.

  • Onko ajattelemasi asia yhtä lailla pelottava riippuen paikasta: kotona, mummolassa, kaverin luona yöpyessä, teltassa, leirikeskuksessa, matkalla vieraassa maassa?
  • Olisiko ajattelemasi asia pelottava, jos olisit syntynyt toisessa maassa tai asuisit muualla päin Suomea tai maailmaa?
  • Olisiko ajattelemasi asia yhtä lailla pelottava, jos eläisit rikkaassa tai köyhässä perheessä, vammaisena tai vammattomana, toisella ihonvärillä tai sukupuolella?
  • Mitkä asiat helpottaisivat pelotusta tai poistaisivat pelotuksen? Auttaisiko vain valon sytyttäminen tai kenties tietämyksen lisääminen tai asiasta puhuminen? Kenen kanssa tai kenen seurassa jännitystä voisi purkaa?

Opettaja sytyttää luokkaan valot (jos himmennetty) ja kehottaa oppilaita avaamaan silmät, nousemaan seisomaan ja ravistelemaan itsensä pois harjoituksen roolista. Jos haluatte, voitte jakaa ajatuksenne luokan kanssa. Miltä tehtävä tuntui, oliko rooliin helppo tai vaikea hypätä? Voitte myös keskustella, mitä pelottavia asioita mietitte, ja löytyikö asian käsittelyyn hyvää ratkaisua.

Opettajan on hyvä lopuksi muistuttaa, että jos tehtävästä jäi jokin asia pohdituttamaan, siitä voi tulla juttelemaan tunnin jälkeen tai keskustella asiasta toisen turvallisen aikuisen kanssa.

Tehtävä 7: Ihmisten moninaiset identiteetit

Ihmisten identiteetit ovat yhdistelmiä ja kerrostumia erilaisista ulottuvuuksista, osittain annetuista tai perityistä ja osittain itse valituista ominaisuuksista, jotka tekevät ihmisestä ainutlaatuisia yksilöitä. Identiteetin kautta voidaan erottua joukosta mutta myös löytää samastumisen kohteita, esikuvia ja turvallisia yhteisöjä.

Lämmittelyksi opettaja voi kysyä luokalta:

  • Mistä Jasminin identiteettiin liittyvistä ominaisuuksista elokuvassa puhutaan?
  • Mistä muista ominaisuuksista ihmisen identiteetti voi muodostua? (esimerkiksi äidinkielestä, sukupuolesta, vammasta tai vammattomuudesta, harrastuksista, musiikkimausta)

Seuraavaksi opettaja jakaa paperilappuja (esim. post-it), joista oppilas saa valita itselleen sopivan määrän. Sitten opettaja pyytää oppilaita kirjoittamaan paperille identiteetin ulottuvuuksia, yksi per lappu.

  • Kirjoita lappuihin Jasminin identiteettejä, joista hän kertoo itse ääneen elokuvassa (mä oon, mä tykkään, mä osaan)
  • Kirjoita lappuihin Jasminin identiteettejä, joista hän viestii ilman sanoja (pukeutuminen, elekieli, käyttäytyminen)
  • Kirjoita lappuihin sellaisia Jasminin identiteettejä, joita voisit arvata ulkonäön perusteella (pukeutuminen, elekieli, käyttäytyminen, sukupuoli, ihonväri)
  • Kirjoita lappuihin sellaisia Jasminin identiteettejä, joita hänellä mahdollisesti on, mutta joita ei voi kysymättä tietää

Oppilaat ohjeistetaan seuraavaksi lukemaan vuorotellen, millaisia identiteetin ulottuvuuksia kuvaavia sanoja on kirjattu ylös, ja keskustelemaan seuraavista kysymyksistä pareittain tai pienryhmissä.

  • Mistä identiteeteistään Jasmin kertoo elokuvassa itse?
  • Mistä Jasminin identiteeteistä saatetaan tehdä oletuksia (vaikka kysymättä asiaa ei voi tietää)?

Keskustelkaa vielä yhdessä lopuksi:

  • Uskotteko, että Jasminin kokee jotkut mahdolliset identiteetit eri tavoin Somalimaassa kuin Suomessa? Mitkä, ja miksi
  • Nouseeko elokuvassa esille identiteetin osia, joita tuetaan ympäristön tai muiden ihmisten taholta, tai jotka herättävät paheksuntaa? Miten nämä eroavat maakohtaisesti, kun ollaan Somalimaassa tai Suomessa?
  • Millä tavalla identiteettien moninaisuus voi olla Jasminille voimavara, millä tavalla tai missä tilanteissa se voi taas olla haastavaa?

Opetusmateriaalin tehtävät: Väestöliitto & Poikien puhelin.

VINKKI!

Herättikö elokuva ajatuksia, haluatko jutella jonkun kanssa niistä lisää?

Väestöliiton Poikien Puhelin on palvelu, joka tarjoaa pojille ja nuorille miehille tietoa ja tukea elämän erilaisissa tilanteissa. Soita arkisin klo 13–18 numeroon 0800 94884. Chat on avoinna ma–to klo 13–18 ja pe klo 13–15 osoitteessa poikienpuhelin.fi. Palvelu on maksuton.

Ilmaista keskusteluapua saat myös mm. Lasten ja nuorten puhelimesta (Mannerheimin Lastensuojeluliitto). Lisätietoja: https://www.nuortennetti.fi/.

KAUKANA KOTOA

Nastia asuu Ukrainassa ja harrastaa rytmistä voimistelua. Harrastus on hänelle rakas ja parhaat ystävätkin löytyvät omasta joukkueesta. Maailmantilanteen horjuessa Nastia joutuu jättämään kotinsa ja kotimaansa, ja muuttamaan isoäitinsä kanssa Saksaan. Nastian elämä heittää kuperkeikan suuren ja yllättävän muutoksen edessä, ja uusien askeleiden opettelu vie aikaa.

Keskustelkaa alkuun ensin yhdessä:

  • Mitä elokuvassa tapahtuu? Millaisia teemoja elokuvassa mielestänne käsitellään?
  • Miltä Nastian perhe näyttää? Keitä perheeseen kuuluu, miten he tulevat toimeen keskenään, miten he viettävät aikaa yhdessä?
  • Mitä tunteita bongasit elokuvasta? Voitte käyttää apuna Media-Avaimen Tunnebingoa.

PERHEISTÄ JA PERHESUHTEISTA

Alkuun pohdittavaksi:

Perheitä saatetaan kuvata erilaisilla termeillä kuten uusperhe, ydinperhe, eroperhe tai bonusperhe. Mitä nämä tarkoittavat ja miksi tällaisia erilaisia käsitteitä tarvitaan?

  • Minkälainen suhde Nastialle on elokuvassa esiintyviin tai siinä mainittuihin aikuisiin: äitiin, isään, isoäitiin, valmentajaan? Minkälaisia tunteita Nastialla on heitä kohtaan?
  • Miksi Nastian voimisteluharrastus on hänelle tärkeä? Mikä merkitys joukkuetovereilla on Nastian elämässä?
  • Elokuvassa käy ilmi, että Nastia joutuu yllättäen lähtemään kotoaan, perheensä ja ystävien luota. Ennakoitu lyhyt poissaolo muuttuu lopulta pidemmäksi kuin ensin on ajateltu. Nastia kaipaa kotiin mutta äiti yrittää selittää, miksi kotiin ei ole hyvä tulla. Pohtikaa, onko hyvä, että vanhemmat kertovat lapsilleen myös vaikeista asioista vai olisiko parempi jättää näistä kertomatta. Mitkä asiat ovat mielestänne sellaisia, että perheessä olisi hyvä olla kaikkien kanssa suorapuheisia ja rehellisiä?
  • Elokuvassa isoäidistä tulee Nastialle lähin aikuinen, ja Nastia on taas isoäidin vastuulla ja huolehdittavana. Pohtikaa yhdessä, miten Nastian, äidin ja isoäidin suhteet muuttuvat elokuvan kuluessa. Pohtikaa myös, mistä he keskustelevat keskenään, ja miten he toimivat, jotta kaikilla olisi hyvä olla.

OMAN TAUSTAN YMMÄRTÄMINEN

Nastia on olosuhteiden pakosta ajautunut tilanteeseen, missä hänen on jätettävä kotinsa, perheensä ja ystävänsä, ja muutettava asumaan toiseen maahan. Toisessa maassa hänen on opeteltava uudet askeleet; missä hän käy koulua, missä hän voi harrastaa voimistelua ja miten hän voi löytää uusia ystäviä. Vaikka ympäristö on uusi, ei se tarkoita sitä, että ”vanha koti” tulisi unohtaa.

Opettaja rohkaisee ryhmää jakamaan ajatuksiaan tai havaintojaan luokassa seuraavien kysymysten osalta.

  • Mitä kodilla voidaan ymmärtää? Mitä koti tarkoittaa, mitä se pitää sisällään, entä mikä merkitys kodilla on ihmiselle? Mitä tunteita koti herättää?
  • Miksi oman taustan tai lähtökohtien ymmärtäminen voi olla tärkeää ihmiselle? Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan omista juurista?
  • Mitä voi seurata siitä, jos omaa taustaa joutuu hälventämään, salaamaan tai unohtamaan?
  • Jos joutuisit lähtemään kotoa tai Suomesta, lyhyeksi tai pidemmäksi aikaa, millaisia asioita jäisit kaipaamaan?
  • Joskus omista juurista on haastavaa pitää kiinni esimerkiksi pitkien etäisyyksien, turvallisuusriskien tai suljettujen rajojen takia. Mitä keinoja on ylläpitää yhteyttä omaan perheeseen tai sukulaisiin? Miten Nastia pitää yhteyttä perheeseensä, entä mistä he juttelevat?

OMIEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

Monenlaiset tunteet ovat osa elämää, riippumatta siitä, missä päin maailmaa tai millaisessa yhteiskunnassa ihminen elää.

  • Käy mielessäsi läpi elokuva Nastian näkökulmasta. Millaisia tunteita ajattelet Nastian kokevan elokuvassa? Koeta löytää elokuvasta hetkiä, joissa ilmenee erilaisia tunteita, kuten jännitystä, iloa, surua, kaipuuta, innostusta. Kirjaa havaintosi ylös.
  • Vertaa havaintojasi parin kanssa tai pienryhmässä. Millaisia tunteita onnistuitte löytämään elokuvasta? Miten tunnistitte, mistä tunteesta on kyse (esimerkiksi Nastian puheesta tai eleistä)?
  • Pohtikaa vielä yhdessä, miten helposti tunteet ovat tunnistettavissa; miten esimerkiksi iloa, surua tai kaipuuta voi ilmaista? Voitte myös pohtia, miltä eri tunteet tuntuvat kehossa; esimerkiksi miksi jännitys tuntuu usein vatsassa tai miksi koko keho tuntuu raskaalta surullisena.

UUDESSA YMPÄRISTÖSSÄ

Elokuvassa Nastia joutuu pakenemaan Saksaan Ukrainassa tapahtuvan sodan takia. Tilanne on uusi ja yllättävä, ja Nastia joutuu jättämään taakseen niin kotinsa kuin vanhempansa. Taakse jää myös voimisteluharrastus.

  • Muistelkaa elokuvaa, minkälaisiin asioihin Nastia kiinnittää huomiota Saksassa? Mitkä asiat ovat toisin kuin kotona?
  • Voimistelu on Nastialle tärkeä asia elämässä. Miksi on tärkeää, että Nastia jatkaa voimisteluharrastusta Saksassa?
  • Kuvitelkaa, että Nastia aloittaa uutena oppilaana omassa koulussasi. Mitä koulun käytänteitä ja paikkoja esittelisitte hänelle, entä miten hän voisi parhaiten tutustua muihin oppilaisiin? Mitä neuvoja antaisit hänelle uuteen elämään ja kouluarkeen sopeutumisessa?
  • Keskustelkaa yhdessä, minkälaiset asiat saavat teidät tuntemaan olon hyväksi ja turvalliseksi. Onko kyseessä jokin tietty paikka, tietyt ihmiset tai tietty tekeminen?

DOKUMENTTIELOKUVA

Kaukana kotoa on lyhytdokumenttielokuva, jossa pääosassa esiintyy 13-vuotias Nastia, joka joutuu pakenemaan Ukrainasta ja sopeutumaan uuteen elämään Saksassa.

  • Mitä ajatuksia ja tunteita elokuva herätti sinussa? Mikä oli elokuvan kivoin tai jännittävin hetki? Oliko elokuvassa surullisia hetkiä?
  • Oliko elokuvaa helppo seurata tai tarinaa helppo ymmärtää?
  • Mitä arvelet, miksi elokuvantekijät halusivat tehdä elokuvan Nastiasta? Mitä elokuvalla halutaan kertoa katsojille?
  • Mistä aiheesta tai kenestä tekisit itse dokumenttielokuvan?

Opetusmateriaalin tehtävät: Väestöliitto, Poikien puhelin & DOKKINO

LEONIEN FARMI

11-vuotias Leonie asuu perheineen maatilalla ja hän osallistuu tilan hoitamiseen huolehtimalla tilan eläimistä ja asuintilojen siisteydestä. Leonien suuri unelma olisi jatkaa tilallisena, vanhempien jalanjäljissä. Tilan tulevaisuus ajautuu kuitenkin vaakalaudalle ilmastonmuutoksen vuoksi, ja Leonie perheineen joutuu pohtimaan, mistä saada elanto, jos tilan eläimistä pitää luopua.

Keskustelkaa alkuun ensin yhdessä:

  • Mitä elokuvassa tapahtuu? Millaisia teemoja elokuvassa mielestänne käsitellään?
  • Miltä Leonien perhe näyttää? Keitä perheeseen kuuluu, minkälaista heidän elämänsä on maatilalla?
  • Mitä tunteita bongasit elokuvasta? Voitte käyttää apuna Media-Avaimen Tunnebingoa.

TEHTÄVÄ 1: ELOKUVA JA TUNTEET TUTUKSI

Opettaja jakaa oppilaat 2-3 hengen ryhmiin ja antaa ryhmille kysymyksen kerrallaan keskusteltavaksi. Sopiva aika jokaiselle kysymykselle on 3-5 minuuttia. Käykää kysymykset lopuksi yhdessä läpi.

Kysymyksiä:

  • Mitä ajatuksia ja tunteita elokuva herätti sinussa?
  • Mikä elokuvan kohtaus oli mielestäsi vaikuttavin? Miksi?
  • Mitä hyvää ja kaunista elokuvassa mielestäsi oli? Entä oliko elokuvassa surullisia hetkiä?
  • Oliko elokuvassa jotain, mikä jäi mietityttämään tai jotain, mitä et ymmärtänyt?
  • Miksi on tärkeää, että elokuva herättää tunteita? Mitä tunteista voi oppia elokuvan myötä?

TEHTÄVÄ 2: ELÄMÄ JA UNELMAT

Opettaja jakaa oppilaat neljän hengen ryhmiin. Käykää läpi seuraavat kysymykset; kysymykset voivat olla esillä yhteisesti kaikille tai tulostettuna ryhmille. Sopiva aika jokaiselle kysymykselle on 3-5 minuuttia.

  • Mikä unelma Leoniella oli ja mitä ajatuksia se sinussa herättää? Onko Leonien unelma tyypillinen 11-vuotiaalle?
  • Miksi Leonien unelma ei toteutunutkaan? Mitä syitä elokuvassa nostetaan esille?
  • Miten Leonien vanhemmat reagoivat uutiseen siitä, että tilan sioista pitää luopua? Mitä tunteita vanhempien reaktiot herättävät Leoniessa?
  • Miltä ajattelet Leoniesta tuntuvan, kun hän saa kuulla uutisen, ja että hän ei voikaan toteuttaa unelmaansa?
  • Minkä suunnitelman Leonie keksii tulevaisuuden varalle? Mitä ajatuksia ja tunteita se sinussa herättää?
  • Elokuvassa Leonie kertoo pitävänsä eläimistä. Mitä muita eläimiin liittyviä ammattivaihtoehtoja Leoniella voisi olla?
  • Millaisista asioista itse unelmoit? Entä minkälaista työtä haluaisit tehdä tulevaisuudessa?

TEHTÄVÄ 3: RUOAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Seuraavat kysymykset käydään läpi yhdessä keskustellen ja tietoa etsien koko luokan kanssa. Aikaa tehtävään on hyvä varata 30-45 minuuttia. Opettaja voi tutustua oppilaiden kanssa ruuan ympäristövaikutuksiin alla olevan linkin kautta ennen tehtävän läpikäyntiä.

Lue lisätietoja ruuan ympäristövaikutuksista.

Ruoantuotannon ympäristövaikutukset

Kasvipohjainen ruoka on lähes poikkeuksetta ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin eläinperäinen ruoka.

  • Mitä haitallisia vaikutuksia sikojen kasvatuksella on ympäristöön? Mitä esimerkkejä nostetaan esille elokuvassa? Mitä muita esimerkkejä teille tulee mieleen?
  • Miten eläintuotanto ja ilmastonmuutos liittyvät toisiinsa?
  • Miltä Leonien perheen arki olisi näyttänyt, jos he olisivat sikojen sijaan päättäneet keskittyä tuottamaan ja kasvattamaan kasviproteiinia – esimerkiksi papuja?
  • Kuvitelkaa Leonien päivää papuja viljelevässä perheessä ja keskustelkaa asioista, jotka hänen arjessaan olisivat toisin. Miten tämä vaikuttaisi Leonien unelmiin ja tulevaisuuteen?
  • Etsikää yhdessä faktoja ja väitteitä niin kasvisruoan kuin liharuoan puolesta ja vastaan. Kirjatkaa huomionne ylös. Käykää huomiot yhdessä läpi ja nostakaa muutama esille keskusteltavaksi. Halutessanne voitte järjestää aiheesta väittelyn.

TEHTÄVÄ 4: RYHMÄTYÖ

Opettaja jakaa oppilaat 3-4 hengen ryhmiin. Ryhmätöihin on hyvä varata aikaa 45 minuutin oppitunti.

RYHMÄTÖIDEN AIHEITA

1) Käsitekartta ammattien ympäristövaikutuksista

Keskustelkaa ryhmissä, mitä työtä haluaisitte aikuisena tehdä ja mistä ammattista haaveilette. Valitkaa yksi ryhmässä mainituista ammateista tarkemmin tutkittavaksi ja tehkää siitä käsitekartta.

Kootkaa käsitekarttaan huomioita seuraavista asioista:

  • Mitä kaikkea tähän ammattiin kuuluu ja mitä tässä ammatissa tehdään. Tapahtuuko työ kaupungissa vai maaseudulla, toimistolla vai kotona, tehtaalla vai maatilalla? Millä työvälineillä työtä tehdään? Liittyykö työhön matkustamista, ihmisten tapaamista, tuotteiden testaamista tai ostamista?
  • Mitä vaikutuksia tällä ammatilla voi olla ilmastoon tai luontoon? Voitte pohtia esimerkiksi työvälineitä, missä työn tekeminen tapahtuu, liittyykö työhön matkustamista ja millä kulkuvälineillä, mitä raaka-aineita on käytössä tai millaista energiankulutusta työhön liittyy.
  • Lisätkää käsitekarttaan ajatuksianne siitä, miten tässä ammatissa voisi toimia ympäristöystävällisesti eli vähentää mahdollisia vaikutuksia ilmastoon tai luontoon.
  • Esitelkää käsitekarttanne lopuksi ryhmälle. Pohtikaa yhdessä, miten paljon ammatinvalinnalla voi vaikuttaa ympäristöön, ja miten suuri vaikutus on yhdellä ihmisellä ja suurella joukolla ihmisiä.

2) Ilmastoystävällinen ruokalista

Ennen tehtävän tekemistä etsikää lisätietoa ympäristöystävällisestä ruoasta.

Laatikaa ilmastoystävällinen ruokalista (paperi tai digi) viikoksi koulullenne tai kuviteltuun ravintolaan. Valitkaa ruokia, jotka olisivat mielestänne herkullisia, terveellisiä ja joita haluaisitte itse maistaa. Voitte myös haastatella koulukavereita ja opettajia, mitkä ruoat olisivat heille mieluisia. Voitte lisäksi pohtia, miten saisitte muut kiinnostumaan ruoastanne, ja miettiä mainoslauseita ruokalistan tueksi.

Vinkki:

Lähettäkää laatimanne ilmastoystävällinen ruokalista ehdotukseksi oman kuntanne kouluruokailuista vastaavalle taholle!

3) Kasvisruokamainos

Laatikaa mainos (paperi tai digi), joka innostaa koulunne oppilaita lisäämään kasvisten määrää ruokavaliossaan niin koulussa kuin kotona.

Ennen työhön ryhtymistä, keskustelkaa ja etsikää tietoa seuraaviin kysymyksiin:

  • Miksi kasvikset ovat hyväksi terveydelle?
  • Mitkä kasvit sisältävät paljon kuitua ja proteiinia? Mikä merkitys kuidulla ja proteiinilla on ruokavaliossa?
  • Mitä lihan tapaan käytettäviä kasviproteiinituotteita on myynnissä kaupoissa?
  • Mitä kasviproteiinituotteita olette maistaneet? Onko teillä kotona valmistettu niistä ruokaa, mitä?

Opetusmateriaalin tehtävät: WWF Suomi

Yläkoulunäytöksen opetusmateriaalit

SKEITTIKAUPUNKI

15-vuotias Pippa on intohimoinen skeittaaja, ja käy kavereineen lautailemassa ympäri kaupunkia aina kun siihen on mahdollisuus. Kaupunki on kuitenkin asettunut vastarintaan meluisaa skeittikulttuuria vastaan, asettaen esteitä parhaille skeittipaikoille. Pippaa ystävineen tämä harmittaa, ja hän näkee tässä mahdollisuuden antaa äänensä nuorille ja nuorten oikeuksille.

KENELLE KAUPUNKITILA KUULUU?

Elokuvassa nuoret koittavat perustella aikuisille, miksi skeittaaminen on heille tärkeää, mutta eivät tule kuulluksi.

Tehtävä

Järjestäkää väittely oikeudesta kaupunkitilan käyttöön. Jakautukaa kahteen ryhmään; toinen ryhmä puolustaa nuorten oikeutta skeitata (tai harrastaa) kaupungissa, toinen vastustaa. Etsikää verkosta tietoa näkökulmanne tueksi. Voitte arpoa kuka edustaa mitäkin puolta. Miettikää tehtävässä esimerkiksi kaupungin turvallisuutta ja viihtyisyyttä, harrastamisen tärkeyttä ja yhteisöllisyyttä.

PUHE PÄÄTTÄJILLE

Elokuvassa Pippa haluaa vaikuttaa siihen, että nuorilla olisi mahdollisuus skeitata kaupungissa, ja pitää päättäjille puheen, jossa perustelee oman kantansa.

Tehtävä

Jos sinulla olisi mahdollisuus puhua oman kuntasi kunnanvaltuustolle ja päättäjille, mistä haluaisit puhua? Miettikää teille tärkeitä aiheita, joihin haluaisitte muutosta tai joihin haluaisitte vaikuttaa. Kuvatkaa sitten pienryhmissä lyhyt video (1-2 min), jossa perustelette asianne. Miettikää myös, millainen video puhuttelisi juuri kohdeyleisöä ja miten asia pääsisi videossa parhaiten esille (asiapuhe ja faktat, omat kokemukset, visuaalisuus, tempo).

Mikäli sopiva tilaisuus sattuu kohdalle, voitte myös lähettää videon päättäjille!

YSTÄVIEN TUKI

Elokuvassa Pippan ystävä Victoria oli epävarma kisoihin osallistumisesta. Mitä uskot Victorian miettineen ja mikä sai hänet empimään? Miten olisit Pippan asemassa rohkaissut häntä?

Tehtävä

Pohtikaa yhtäältä esiintymisjännitystä ja epäonnistumisen pelkoa, toisaalta yhteiskunnan asettamia oletuksia ja ennakkoluuloja liittyen sukupuolirooleihin. Voitte kirjata huomionne ylös. Pohtikaa sitten tsemppilauseita, joilla toista voisi rohkaista Victorian tilanteessa, ja miten toista voisi rohkaista toteuttamaan itseään. Voitte myös tehdä tsemppilauseista tauluja, jotka voitte koristella ja jättää esille luokkaan!

DOKUMENTTIELOKUVA

Skeittikaupunki on lyhytdokumenttielokuva, jonka pääosassa nähdään 15-vuotias skeittarinuori Pippa sekä hänen ystäväpiirinsä, jotka yrittävät ratkoa kaupunkitilan haasteita.

Kysymyksiä pohdittavaksi:

  • Mitä ajatuksia ja tunteita elokuva herätti? Mikä oli elokuvan kivoin tai hauskin hetki? Oliko elokuvassa jännittäviä hetkiä?
  • Mitä arvelet, miksi elokuvantekijä halusi tehdä elokuvan juuri Pippasta ja skeittauksesta? Mitä elokuvalla halutaan kertoa katsojille?
  • Mistä aiheesta tai kenestä tekisit itse dokumenttielokuvan?

Opetusmateriaalin tehtävät: Nuorten mielenterveysseura – Yeesi ry & DOKKINO

RADIO FELIX

Felixillä on kotona rakastava perhe ja koulussa tukena osaavat opettajat ja mukavat luokkatoverit. Hän kuitenkin tuntee aika ajoin itsensä ulkopuoliseksi erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Felix on autisminkirjolla, ja hän on löytänyt tavan käsitellä itselleen haastavia sosiaalisia tilanteita. Jäsentääkseen ympäröivää maailmaa Felix tekee itselleen radio-ohjelmaa.

TEHTÄVÄ 1: KÄSITTEET JA PERUSTIETO

Ottakaa selvää autismikirjosta tutustumalla seuraaviin lähteisiin ennen elokuvan katsomista.

  • ”Mikä ihmeen autismikirjo?” Mikä autismikirjo? ENG (autismiliitto.fi)
  • ”Autismikirjo – miten määrittelemme itsemme?” Autismikirjo » ASY
  • Neurokirjolla (autismi, adhd ja Tourette) olevaa lasta tai nuorta voivat haitata kouluympäristössä erilaiset asiat, mutta ympäristöä on helppo muokata neurokirjon lapselle sopivammaksi. Katso kyseinen video Youtubesta, joka kertoo miten kouluympäristöä voi muokata.

Monet ihmiset, joilla on autismin kirjon piirteitä, eivät toivo puhuttavan häiriöstä tai sen oireista. Autismin kirjon piirteistä käytetäänkin usein käsitettä neuromonimuotoisuus. Neurotyyppi on yksi ominaisuus, johon liittyy erilaisia piirteitä. Ihmisissä on neurotyypillisiä ja neuroepätyypillisiä ja kaikkea tältä väliltä. Jokaisella meistä on jollakin tavalla erilaiset aivot.
Jokainen meistä voi olla joskus stressaantunut, ärsyyntynyt päiväjärjestyksen muutoksista tai jumiutunut tehtäviin. Jokainen meistä voi joskus tarvita apua asioiden järjestyksen hahmottamisessa tai arkisten asioiden edistämisessä.

Ympäristön vaikutus on erilainen riippuen siitä, kuinka tutulta ja turvalliselta ympäristö tuntuu. Hälyiset äänet, yllättävät sosiaaliset tilanteet, uudet paikat, meteli, huomiota vievä liike, epäselvät ohjeet, hankalasti hahmotettavat tilat sekä liian vähäinen ohjaus ja tuki voivat tuoda paljon kuormittavauutta päivään.

Autismikirjon piirteet ja neurovähemmistö ilmenevät tapana aistia ja jäsentää ympäristöä ja maailmaa, jossa elämme. Myös stressiherkkyys ja hermoston erilainen tapa reagoida saavat aikaan tavallista voimakkaampia kokemuksia ja aistikuormitusta. Siksi tarvitaan erilaisia, aivan arkisia keinoja rauhoittaa kouluympäristöä ja siitä tulevia ärsykkeitä. Lisäksi neurovähemmistöön kuuluvat henkilöt voivat rauhoittaa itseään kuormittavassa tilanteessa toistuvan liikkeen tai asennon vaihteluiden avulla. Tätä kutsutaan stimmaamiseksi.

Pohdittavaksi:

Minkälaisia huomioita teit elokuvan eri ympäristöistä, ihmisistä ja tilanteista? Miten rauhallinen tai rauhaton ympäristö vaikutti eri henkilöiden reaktioihin tai keskittymiseen?

Pohtikaa yhdessä toisaalta ympäristöjä, toisaalta tilanteita, jotka saavat hermostumaan tai jännittämään, tylsistymään tai levottomaksi, tai olon hyväksi ja rauhalliseksi. Minkälaiset tilanteet nousevat esille?

Huomasitko elokuvassa, millaisissa tilanteissa Felix käytti stimmaamista? Minkälaisia keinoja itse käytät rauhoittuaksesi?

TEHTÄVÄ 2: RADIO FELIX

Elokuvan alussa Felix kertoo, että autismin vuoksi hänen aivonsa toimivat eri tavalla kuin normaaleilla ihmisillä.

  • Keitä Felix tarkoittaa puhuessaan normaaleista ihmisistä?
  • Mikä saa Felixin ajattelemaan, että hän on erilainen kuin muut?
  • Mitä hyvää Felixin autisminkirjon piirteet voivat tuoda luokkaan? Mitä Felixin luokkalaiset voivat oppia sen ansiosta, että Felix on heidän luokkakaverinsa?
  • Millaista kieltä meidän tulisi käyttää, kun puhumme erilaisista taustoista tulevista ihmisistä? Mitä ajattelet tästä videon katsomisen jälkeen?
  • Mieti, millaisia seurauksia sillä voi olla, että puhumme joistakin ihmisistä normaaleina ja toisista emme?

TEHTÄVÄ A: OMA RADIO-OHJELMA

Felix tekee radio-ohjelmaa, jotta hän ymmärtäisi ympäröivää maailmaa paremmin. Radio-ohjelmassa hän esiintyy itse sekä toimittajan että asiantuntijavieraan rooleissa. Välillä hän vastaa autismikirjon asiantuntija Felixinä. Välillä hän esiintyy jonkin muun asian asiantuntijana. Radiokeskustelujen avulla hän selittää itselleen oman elämänsä tilanteita ja maailman tapahtumia.

Mieti, millaisia kysymyksiä itse haluaisit esittää radiotoimittajana.

  • Jos tekisit itse radio-ohjelmaa, mitä haluaisit kysyä Felixiltä? Jäikö sinulle mieleen elokuvan nähtyäsi jotakin, jota haluaisit ymmärtää Felixin elämässä paremmin?
  • Mihin kysymykseen haluaisit vastata Felixinä? Jos Radio Felix kuuluisi Suomen radiossa, mistä siinä pitäisi sinun mielestäsi keskustella: mitä kaikkien tulisi tietää autismin kirjosta ja neuromonimuotoisuudesta?
  • Haastattele aikuista Felixiä. Millaisia kysymyksiä kysyisit häneltä?

Toteuttakaa Radio Felixin ohjelma pareittain tai ryhmässä. Voitte myös antaa ohjelmalle jonkin muun nimen.

  • Valitkaa roolit: joku on toimittaja ja joku haastateltava. Haastateltavia voi olla useampia.
  • Käykää haastattelussa läpi edellisen tehtävän kaksi ensimmäistä kohtaa.
  • Toteuttakaa tehtävä niin, että olette Felix, ja Felix itse esiintyy molemmissa rooleissa.

TEHTÄVÄ B: HÄIRIÖTEKIJÄT RADIOHAASTATTELUSSA

Tehtävän roolit:

  • Yksi juontaja/haastattelija, yksi tai kaksi haastateltavaa ja yksi henkilö toimii aistiärsykkeiden tuottajana.

Valmistautuminen:

  • Laatikaa ryhmänä 2-5 kysymystä, jotka haastattelija kysyy haastateltavalta. Kysymysten tulee liittyä siihen, mitä Felix pohtii elokuvassa aistiärsytyksistä.
  • Sopikaa yhdessä, miten ja millä välineellä tuotatte ylimääräisen aistiärsykkeen. Aistiärsyke tuotetaan luokassa tai koulussa tapahtuvassa tavanomaisessa arjen tilanteessa (esimerkiksi äänen tuottaminen vieressä pälpättämällä, rapistelemalla jotain, kilisyttämällä avaimia jne.). Yhdessä sopiminen on tärkeää ja ärsykkeen tulee olla sellainen, jonka kaikki hyväksyvät.
  • Sopikaa tehtävän toteutuksen roolit. Tehtävän voi tehdä kerran tai toistaa niin monta kertaa, että jokainen saa kokeilla jokaista roolia (usean roolin kokeileminen on suositeltavaa, jotta tehtävän purkua varten saadaan runsas materiaali).

Tehtävän toteutus:

  • Toteuttakaa radiohaastattelu ja roolileikki tavanomaisessa koulun tilassa esim. luokassa, käytävällä tai ruokalassa.

Haastattelutehtävän purku:

  • Mitä havaintoja teitte haastattelutilanteen aikaisesta ylimääräisestä aistikuormasta? Miltä tuntui, kehossa, mielessä, keskittymisessä jne.?
  • Miten aistikuormaa voitaisiin vähentää kouluympäristössä? Millaisia ratkaisuja löydätte?
  • Huomasitteko, millaisia ratkaisuja Felixin kouluarkeen löydettiin elokuvassa?

TEHTÄVÄ 3: DOKUMENTTIELOKUVA ARJEN KUVAAJANA

Millaisin keinoin elokuvassa on kuvattu sitä, miten Felix koki arkipäivän tilanteet?

Pohtikaa esimerkiksi:

  • Millaiset visuaaliset, kuvalliset asiat tukevat sitä, että katsoja pääsee sisälle Felixin tapaan kokea arjen tilanteita? Millaisia kuvakulmia oli käytetty? Miten kamera oli asetettu esimerkiksi luokkatilaan tai ruokalaan?
  • Miten elokuva muuttuisi, jos Felixin sisäinen puhe poistettaisiin elokuvasta?
  • Miten Felixin elämästä ja arkipäivästä kerrotaan? Millainen tarina elokuvassa kerrotaan Felixistä?
  • Miten elokuvassa tuotiin esille sitä, että Felix on samanlainen ryhmän jäsen kuin muutkin?
  • Miksi Felix halusi kertoa tarinansa dokumenttielokuvassa?

Opetusmateriaalin tehtävät: Vamlas – Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö & DOKKINO

BENSAA SUONISSA

13 vuotta täyttävä JayDee haluaa seurata isänsä jalanjäljissä ja ajaa bangers-romurallia. Jotta rallissa pärjää ja pääsee voittajaksi, vaatii se paljon harjoittelua ja ennen kaikkea pitkää pinnaa. Isän silmissä on aina näytettävä voittajalta, mikä tuo oman painonsa JayDeen harteille.

AIKUISTEN ASETTAMAT ODOTUKSET

Elokuvassa JayDeen isä odottaa poikansa pitävän rallista ja kisaavan siinä. JayDee kokee isän tuottavan paineita menestyä rallissa ja kantavan perheen nimeä menestyksekkäästi.

Tehtävä 1)

Pohtikaa ja kirjatkaa ylös millaisia odotuksia sinuun on kohdistettu tai kohdistuu elämäsi aikuisten (vanhempien, huoltajien, opettajien) taholta. Pohtikaa myös liittyvätkö ne nykyhetkeen vai tulevaisuuteen, opiskeluun vai työhön, sukupuoleen ja sukupuolirooleihin tai unelmiin.

Tehtävä 2)

Tehkää koko ryhmän kesken yhteinen taideteos. Piirtäkää tai maalatkaa isolle paperille kaikkia niitä odotuksia ja paineita, mitä teihin kohdistuu. Piirroksen tai maalijäljen ei tarvitse olla tarkkaa ja taidokasta, vaan välittää koettuja tunteita. Käyttäkää teoksessa rohkeasti värejä ja muotoja, koko tunnekirjon kattavasti. Laittakaa valmis teos esille luokkaan ja käykää teosta yhdessä läpi turvallisemman tilan periaatteita noudattaen. Mitä ajatuksia ja tunteita teos herättää? Mitä huomioita teitte? Mitä yhteisen teoksen luominen tuntui?

Turvallisemman tilan periaatteet

  • Kunnioita toisen henkilökohtaista fyysistä ja psyykkistä tilaa. Kunnioita itsemääräämisoikeutta. Älä koske toista kysymättä lupaa. Muista, ettet voi tietää toisen rajoja kysymättä niitä. Pyydä tilaa myös itsellesi tarvittaessa.
  • Älä pilkkaa, ivaa, halvenna, sysää syrjään tai nolaa ketään puheillasi, käytökselläsi tai teoillasi. Pitäydy ulkonäön arvostelusta, juoruilusta ja stereotypioiden ylläpitämisestä.
  • Älä tee oletuksia ulkonäköön tai toimintaan perustuen. Älä tee oletuksia kenenkään seksuaalisuudesta, sukupuolesta, kansallisuudesta, etnisyydestä, uskonnosta, arvoista, sosioekonomisesta taustasta, terveydestä tai toimintakyvystä.
  • Anna tilaa. Pyri huolehtimaan siitä, että kaikilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Älä jyrää muiden mielipiteitä ja anna puheenvuoro. Kunnioita myös toisten yksityisyyttä ja käsittele arkoja aiheita kunnioittavasti.
  • Kuuntele ja opi. Ota vastaan uudet aiheet, henkilöt ja näkökulmat ennakkoluulottomasti. Suhtaudu jokaiseen vastaantulevaan asiaan ja tilanteeseen mahdollisuutena oppia uutta ja kehittyä.
  • Pyydä anteeksi, jos olet loukannut tahallisesti tai tahattomasti muita.

TURVAVERKKONI

Elokuvassa JayDee kamppailee ennakko-odotusten parissa ja pohtii kiinnostustaan ja motivaatiotaan suhteessa romuralliin. Hän käy keskustelua asiasta niin vanhempiensa kuin sisarustensa kanssa, ja kaikki keskustelut herättävät hänessä uusia tuntemuksia.

Tehtävä

Käykää yhdessä läpi, mitä turvaverkko tarkoittaa. Avuksi ja havainnollistamiseksi voit tulostaa MIELI ry:n sivuilta turvaverkkojulisteen. Opettaja antaa jokaiselle paperin, jolle voi hahmotella omaa turvaverkkoa, joka voi muodostua oman perheen jäsenistä, sukulaisista, ystävistä, harrastuskavereista tai muista läheisistä ihmisistä. Pitäkää turvaverkko tallessa, voitte myös palata siihen myöhemmin ja lisätä huomioita.

Voitte vielä jatkaa tehtävää, ja keskustella yhdessä siitä, millaisia ihmisiä turvaverkkoon voi kuulua. Pohtikaa ihmisen elämän eri piirejä – esimerkiksi kotia, koulua ja vapaa-aikaa. Opettajan on hyvä huomioida, että kenenkään ei ole pakko kertoa omasta turvaverkosta tai esimerkiksi näyttää paperiaan kenellekään.

Lähde: Yeesin Harjoitepankki

OMAN TIEN KULKEMINEN

Elokuvan päähenkilön koko perhe isoisää myöten ovat mukana harrastuksessa. Mitä tapahtuisi, jos joku perheen lapsista ei olisikaan kiinnostunut rallin ajamisesta?

Tehtävä 1)

Toteuttakaa roolipeli, jossa asetutte JayDeen ja hänen isänsä rooleihin. Käykää roolien kautta keskustelu, jossa JayDee haluaa lopettaa rallin ajamisen. Miettikää asiaa kummankin näkökulmasta (myönteisiä ja negatiivisia seurauksia, rallin vaatimukset, motivaatio, harjoittelu ja osaaminen, ajankäyttö) sekä millaisia tunteita asiaan liittyy. Pyrkikää perustelemaan argumentit lopettamisen puolesta ja vastaan. Halutessanne voitte vaihtaa rooleja, ja käydä keskustelun uudelleen.

Tehtävä 2)

Pohtikaa omaa elämäänne, oletteko joskus olleet vastaavassa tilanteessa kuin JayDee? Minkälaisesta asiasta oli kyse ja miten tilanne ratkesi? Mitä opit tilanteesta ja keskustelusta? Keskustelkaa ryhmän kesken, minkälaisia nuorten ja aikuisten kohtaamistilanteita on olemassa, ja miten ja miksi tilanteita syntyy. Keskustelkaa myös, miksi asioista on ylipäänsä hyvä keskustella ja asiat selvittää, vaikka se vähän jännittäisi tai pelottaisikin.

EPÄONNISTUMISESTA ETEENPÄIN

Elokuvassa käy ilmi, että JayDee pelkää kovasti epäonnistumista ja kokee painetta onnistua isän silmissä. Me kaikki kuitenkin joskus epäonnistumme, ja olisikin hyvä löytää tapoja selvitä epäonnistumisen tunteen yli.

Tehtävä 1)

Pohtikaa, miltä epäonnistumisen tunne tuntuu kehossa ja missä päin kehoa tunne tuntuu. Pohtikaa millaisilla liikkeillä tunnetta voisi purkaa. Tekeekö mieli polkea jalkaa tai nyrkkeillä ilmaa? Koostakaa liikkeistä taukojumppa.

Tehtävä 2)

Keskustelkaa yhdessä, miksi epäonnistumisen kokemukset ovat tärkeitä. Mitä epäonnistumisesta voi oppia? Voitte  järjestää asiasta väittelyn, tai vaikka haastatella koulun oppilaita ja opettajia aiheeseen liittyen.

Tehtävä 3)

Keksikää tilanne, missä mahdollisimman moni asia menee pieleen. Voitte myös toteuttaa tehtävän jatkotarinana, missä seuraava keksii aina uuden kömmähdyksen edellisen jatkoksi. Lukekaa tilanteet ääneen. Mitä tunteita tilanteet herättivät? Naurattivatko tilanteet? Miksi epäonnistumiselle voi olla hyvä nauraa, vaikka pitkän ajan päästä?

DOKUMENTTIELOKUVA

Bensaa suonissa on lyhytdokumenttielokuva, jonka pääosassa nähdään 13 vuotta täyttävä JayDee, joka kamppailee menestyksestä rallin parissa ja paineista isän silmissä.

Kysymyksiä pohdittavaksi:

  • Mitä ajatuksia ja tunteita elokuva herätti? Mikä oli elokuvan kivoin tai hauskin hetki? Oliko elokuvassa jännittäviä hetkiä?
  • Mitä arvelet, miksi elokuvantekijä halusi tehdä elokuvan juuri JayDeestä ja tämän perheestä? Mitä elokuvalla halutaan kertoa katsojille?
  • Mistä aiheesta tai kenestä tekisit itse dokumenttielokuvan?
  • Muistelkaa, miltä elokuva näytti visuaalisesti. Mitä eri kuvaus- ja leikkaustapoja elokuvassa hyödynnettiin? Miten elokuvan visuaalisuus tuki elokuvan teemoja? Mikä merkitys eri kuvaus- ja leikkaustyyleillä on elokuvakerronnassa?

Opetusmateriaalin tehtävät: Nuorten mielenterveysseura – Yeesi ry & DOKKINO