OPETUSMATERIAALIT ELOKUVIIN

Elokuvakohtaisten opetusmateriaalien tehtävät on vuonna 2023 toteutettu yhteistyössä Mediakasvatusseuran, Koulukinon, Väestöliiton, Vamlas – Lasten lasten ja nuorten tukisäätiön sekä Seta ry:n kanssa. Kaikkien esityksessä olevien elokuvien opetusmateriaalit löytyvät kootusti tältä sivustolta.

Alakoulunäytöksen opetusmateriaalit

AIKIDDO

Aiko on innokas somettaja, ja eräänä päivänä hän päättää lähteä tutkimusmatkalla ja tutustua kotikaupunkinsa muihin nuoriin somettajiin. Matkan aikana Aiko kohtaa niin taidokkaita laulajia kuin skeittaajia mutta myös ihan tavallisia ikäisiään erilaisissa elämäntilanteissa. Kaikkia yhdistää sosiaalisen median tuoma yhteisöllisyys ja näkyvyys sekä uudet ystävyydet.

TEHTÄVÄ 1: “VOIMAUTTAVA SOME”- ITSEILMAISU

Tehtäväohje:

Opettaja jakaa oppilaat pieniin 2-3 hengen porinaryhmiin. Ryhmätilanteissa tulee ottaa huomioon, ettei ryhmämuodostuksessa synny syrjäyttäviä kokemuksia. Kannattaa käyttää kekseliäitä tapoja muodostaa erilaisia ryhmiä. Opettaja antaa ryhmille kysymyksen kerrallaan keskusteltavaksi. Sopiva aika jokaiselle kysymykselle on noin 3-5 minuuttia.

Kysymyksiä pienryhmille:

  • Millaisia erilaisia itseilmaisun tapoja elokuvassa nähtiin?
  • Miten elokuvassa käytettiin kännyköitä? Miten henkilöt käyttivät niitä ja miten niitä toisaalta käytettiin elokuvan kerronnassa?
  • Miten sinä käytät puhelinta ja sosiaalista mediaa? Mikä tuo sinulle hyvää mieltä puhelimen käytössä? Käytätkö sinä puhelinta itseilmaisuun?
  • Yksi elokuvan henkilöistä kertoi, että hän soittaa rumpuja aina kun hän on vihainen. Rumpujen soittaminen on hänelle toimiva keino hallita vaikeaa tunnetta. Mitä rakentavia keinoja teillä on ikävien tunteiden kanssa pärjäämiseen? Jakakaa tunteiden käsittely vinkkejä toisillenne.
  • Millaisia yhteisöjä sosiaalisessa mediassa voi muodostua? Kuulutko itse johonkin someyhteisöön? Mikä sen merkitys on sinulle? Entä millaisia henkilöitä ja yhteisöjä elokuvassa oli?

Kaikissa somepalveluissa on ikärajat. Esimerkiksi suosituimmissa somevideopalveluissa, kuten TikTokissa ja YouTubessa, ikäraja on 13. Monet nuoremmatkin lapset käyttävät palvelua kuitenkin. Ryhmässä olisi tärkeää keskustella ikärajojen merkityksestä ja miksi ikärajoja on. Lasten huoltajien tulee olla tietoisia siitä, missä palveluissa lapset viettävät aikaa.

TEHTÄVÄ 2: TEHDÄÄN OMA TALENT-VIDEO!

Muistelkaa millaisia talentteja elokuvassa nähtiin. Millaisia videoita Aiko heistä teki? Tehkää omat talent-videonne!

Tehtäväohje:

Suunnittele ensin, mitä taitoa haluat esitellä videolla ja miten se käytännössä tapahtuu. Missä tilassa kuvaat, mitäs välineitä tarvitset jne. (Vinkki: kuvaaminen onnistuu hyvin kännykkäkameralla, mutta se kannattaa kiinnittää kännykälle tarkoitetulle kamerajalustalle. Vaihtoehtoisesti voitte tehdä tehtävän pareittain, jolloin voitte kuvata toisianne.)

Tee suunnitelma paperille esim. ranskalaisin viivoin tai halutessasi tarkemman kuvakäsikirjoituksen avulla. Kuvasuunnitelma voi olla kirjoitettu tai piirretty – tai molempia. Jätä kuitenkin tilaa improvisoinnille ja havainnoille kuvaustilanteessa. Mieti myös haluatko käyttää musiikkia ja/tai tehosteääni vai tallennatko äänen kuvan kanssa samaan aikaan.

Kun olet kuvannut tarvitsemasi materiaalin, siirrä se editointisovellukseen (esim. iMovie-sovellukseen, Clipchampiin, Screencastify Editoriin tai muuhun sopivaan editointiohjelmaan). Lyhennä otoksia, muokkaa järjestystä ja yhdistele kuvaa, tekstiä ja ääntä haluamallasi tavalla. Kiinnitä huomiota rytmiin sekä kuvan ja äänen suhteeseen. Hyvä mitta videolle muutama minuutti. Videon voi tehdä myös ilman editointia kuvaamalla sellaisenaan suoraan kameralle. Esitelkää lopuksi videonne toisillenne.

VINKKI!

iMovieen ja muihin editointiohjelmiin löytyy paljon tutoriaaleja esim. YouTubesta. Selaimessa toimii mm ilmainen Clipchamp tai Screencastify editori, joihin pääset Google tai Office tunnuksilla. Videot voidaan koota yhteisesti Padlet-seinälle, jakaa opettajan Driveen tai koota yhteen Flip-alustalle. Flip toimii Google- ja Office-tunnuksilla ja siellä pääset myös katsomaan toisten osallistujien Talent-videoita suljetussa ja opettajan luomassa turvallisessa ympäristössä.

On tärkeää, että kaikilla oppilailla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua mediatekemiseen ja sen vuoksi omien laitteiden käyttöä tulee harkita tarkasti. Parasta olisi käyttää yhteisesti koulun laitteita. Opettaja ei myöskään voi edellyttää minkään sovellusten lataamista oppilaiden omiin puhelimiin ilman huoltajien suostumusta.

https://clipchamp.com/en/
https://www.screencastify.com/products/video-editor
https://info.flip.com/

TEHTÄVÄ 3: DOKUMENTTIELOKUVAN KEINOT

Aikiddo on lyhytdokumenttielokuva, jossa seurataan päähenkilöä Aikoa ja hänen matkaansa kotikaupungissaan, jonka aikana hän tapaa muita ikäisiään lapsia.

Tehtäväohje:

Opettaja jakaa oppilaat esimerkiksi neljän hengen ryhmiin. Ryhmätilanteissa tulee ottaa huomioon, ettei ryhmämuodostuksessa synny syrjäyttäviä kokemuksia. Kannattaa käyttää kekseliäitä tapoja muodostaa erilaisia ryhmiä.
Kerätkää yhteiselle, vähintään A3-kokoiselle paperille, miellekartta tai yhteiset muistiinpanot dokumenttielokuvan ominaisuuksista. Opettaja antaa ohjeita miellekartan tekemiseen yksi ohje kerrallaan. Oppilaat kirjoittavat mieleen tulevat asiat paperille yhdessä. Jokaiseen kysymykseen vastaamiseen kuuluu noin 5-10 minuuttia.

Kysymyksiä:

  • Millaisia elokuvallisia keinoja dokumentissa käytettiin? Esim. millaisia kuvakulmia ja kameran liikkeitä?
  • Ketkä olivat elokuvan henkilöitä ja miten heitä kuvattiin?
  • Millaisia värejä elokuvassa oli? Miten värimaailma vaikutti elokuvan tunnelmaan? Entä musiikki?
  • Lopputekstien aikana nähtiin dokumentin tekemisestä lyhyitä pätkiä, joissa nähtiin myös kuvausryhmää ja kuvauskalustoa. Millaista kuvauskalustoa ja kuinka paljon ihmisiä luulet tällaisen lyhytdokumentin tekoon tarvittavan?

Keskustelkaa vielä yhteisesti lopuksi:

Vaikka dokumenttielokuva kuvaa todellisia tapahtumia ja todellisia ihmisiä, on sekin aina tekijänsä näkemys ja tulkinta todellisuudesta. Dokumenttielokuvallakin on käsikirjoitus, jossa on jokin valittu näkökulma. Mistä huomasi, että elokuva on käsikirjoitettu? Miten sen huomasi esimerkiksi paikasta toiseen siirtymisissä? Elokuvassa nähtiin toistuvasti ilmapallo, millä tavalla se liittyi elokuvan tarinan eteenpäin viemiseen?

Oppimateriaalin on tuottanut ja toteuttanut Mediakasvatusseura ja Koulukino.

#KIUSAAMISTARINA

Rosalie istuu pohtivaisena huoneessaan ja selailee tietokonettaan. Hän avaa Youtube-videon, missä kerrotaan kiusaamisesta ja miltä se tuntuu kiusatusta. Rosalie liikuttuu, ja syystäkin; hän on joutunut nettikiusatuksi ja turvattomuuden tunne on vallannut jopa oman rakkaan huoneen. Rosalie ei kuitenkaan lannistu vaan lähtee etsimään keinoja tilanteen selvittämiseksi.

TEHTÄVÄ 1: KIUSAAMINEN JA KOULUVÄKIVALTA

Tehtäväohje:

Opettaja jakaa oppilaat pieniin 2-3 hengen porinaryhmiin. Ryhmätilanteissa tulee ottaa huomioon, ettei ryhmämuodostuksessa synny syrjäyttäviä kokemuksia. Kannattaa käyttää kekseliäitä tapoja muodostaa erilaisia ryhmiä. Opettaja antaa ryhmille kysymyksen kerrallaan keskusteltavaksi. Sopiva aika jokaiselle kysymykselle on noin 3-5 minuuttia.

Kysymykset keskusteltavaksi:

  • Elokuvassa kuvailtiin tilanteita, joita tulisi kutsua kiusaamisen sijaan väkivallaksi. Milloin kiusaamisen sijaan tulisi puhua väkivallasta? Milloin kiusaaminen täyttää rikoksen tunnusmerkistön?
  • Millaisesta kiusaamisesta elokuvassa puhuttiin? Kohtasivatko elokuvan henkilöt kiusaamista vai väkivaltaa? Miksi on tärkeää, että asioista puhutaan niiden vaatimalla vakavuudella?
  • Miten Rosalie ja muut elokuvan henkilöt kuvailevat kiusaamisen vaikutuksia? Millaisia seurauksia kiusaamisella ja pahimmillaan väkivallalla voi olla uhrille?

VINKKI!

Kiusaaminen ja syrjäyttämisen kokemukset koskettavat useita oppilaita jokaiselta luokalta. Näiden asioiden käsittely voi olla joillekin oppilaille haastavaa. On tärkeä luoda asioiden käsittelyä varten turvallinen tila, jossa jokainen voi puhua vapaasti.

Turvallisemman tilan periaatteet

  • Kunnioita toisen henkilökohtaista fyysistä ja psyykkistä tilaa. Kunnioita itsemääräämisoikeutta. Älä koske toista kysymättä lupaa. Muista, ettet voi tietää toisen rajoja kysymättä niitä. Pyydä tilaa myös itsellesi tarvittaessa.
  • Älä pilkkaa, ivaa, halvenna, sysää syrjään tai nolaa ketään puheillasi, käytökselläsi tai teoillasi. Pitäydy ulkonäön arvostelusta, juoruilusta ja stereotypioiden ylläpitämisestä.
  • Älä tee oletuksia ulkonäköön tai toimintaan perustuen. Älä tee oletuksia kenenkään seksuaalisuudesta, sukupuolesta, kansallisuudesta, etnisyydestä, uskonnosta, arvoista, sosioekonomisesta taustasta, terveydestä tai toimintakyvystä
  • Anna tilaa. Pyri huolehtimaan siitä, että kaikilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Älä jyrää muiden mielipiteitä ja anna puheenvuoro. Kunnioita myös toisten yksityisyyttä ja käsittele arkoja aiheita kunnioittavasti.
  • Kuuntele ja opi. Ota vastaan uudet aiheet, henkilöt ja näkökulmat ennakkoluulottomasti. Suhtaudu jokaiseen vastaantulevaan asiaan ja tilanteeseen mahdollisuutena oppia uutta ja kehittyä.
  • Pyydä anteeksi, jos olet loukannut tahallisesti tai tahattomasti muita.

TEHTÄVÄ 2: MITEN VOIN AUTTAA KIUSATTUA?

Tehtäväohje:

Kerätkää samoissa ryhmissä ratkaisuja kiusaamisen uhrien auttamiseksi. Kirjoittakaa jokainen neuvo erilliselle post-it lapulle. Kerätkää laput lopulta yhteen luokan seinälle ja jättäkää ne muistutukseksi ja lupaukseksi auttaa kiusattuja.

Keskustelukysymykset:

  • Kuvittele, että olet elokuvan päähenkilön Rosalien ystävä. Miten voisit auttaa häntä?
  • Tutustukaa Rikosuhripäivystyksen sivuihin ja sieltä löytyviin määritelmiin ja pohtikaa vastauksia niiden avulla. Pohtikaa myös tästä näkökulmasta, miten elokuvan henkilöitä voisi auttaa ja miten heidän kohtaamiinsa tilanteisiin tulisi puuttua.

TEHTÄVÄ 3: NETISSÄ TAPAHTUVA HÄIRINTÄ JA EPÄASIALLINEN KÄYTÖS

Tehtäväohje:

Opettaja jakaa oppilaat esimerkiksi neljän hengen ryhmiin. Ryhmätilanteissa tulee ottaa huomioon, ettei ryhmämuodostuksessa synny syrjäyttäviä kokemuksia. Kannattaa käyttää kekseliäitä tapoja muodostaa erilaisia ryhmiä. Keskustelkaa ryhmissä seuraavista kysymyksistä. Jokaiseen kysymykseen tulisi käyttää noin 5-7 minuuttia.

Keskustelukysymykset:

  • Elokuva päättyy YK:n lapsenoikeuksien yleissopimuksen 19. Artiklaan “jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ympäristöön.” Mitä pitäisi tehdä, jotta myös sosiaalinen media olisi jokaiselle lapselle turvallinen ympäristö?
  • Miten toimit, jos huomaat epäasiallista käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa? Entä jos epäasiallinen käytös kohdistuu sinuun itseesi?
  • Kuten tästäkin elokuvasta käy ilmi, sosiaalinen media ja muut digitaaliset ympäristöt voivat olla myös tärkeitä itseilmaisun ja yhteisöllisyyden muodostumisen välineitä. Millaisia positiivisia kokemuksia elokuvan henkilöillä oli sosiaalisesta mediasta ja miten ne tulivat elokuvassa esiin? Millaisia positiivisia ja negatiivisia kokemuksia sinulle on somesta? Onko sinulla ristiriitaisia tunteita someen liittyen? Miten näitä ristiriitoja voisi ratkoa? Voit käyttää seuraavaa Mediakasvatusseuran infograafia keskustelun tukena.

TEHTÄVÄ 4: VIHAPUHEESTA VASTAPUHEEKSI!

Tehtäväohje:

Opettaja jakaa aluksi oppilaat esimerkiksi neljän hengen ryhmiin. Tehtävän pohjustukseksi opettaja kertoo oppilaille: kiusaaminen, myös netissä tapahtuva kiusaaminen, ei ole koskaan vain uhrin ja tekijän välinen asia. Se on ryhmäilmiö, jonka kitkemisestä koko yhteisön täytyy ottaa vastuu. Yksi konkreettinen apuväline erityisesti netissä tapahtuvan vihapuhehäirinnän lopettamiseksi on ns. vastapuhe.

Ryhmätehtävä:

Tutustukaa samoissa ryhmissä vastapuheeseen Mediakasvatusseuran Kulttuurisensitiivisen mediakasvatuksen materiaalin Vastapuhe videolla -tehtävässä tai tehkää MLL:n Vastapuhetta vihapuheelle oppituntikokonaisuus.

  • Kerätkää yhteiselle, vähintään A3-kokoiselle paperille, ohjeet positiivista ilmapiiriä luovalle someviestinnälle.
  • Pohtikaa mm. millaisia sanoja, emojeita, giffejä yms. tulisi käyttää, jotta someympäristö olisi turvallinen, kannustava ja positiivinen paikka kaikille.
  • Voitte tehdä ohjeet myös julisteiden ja/tai somepostausten muotoon. Voitte piirtää/maalata tai käyttää digivälineitä. Canva on oppilailla käytössä esimerkiksi Google-tunnuksilla. Postaukset tai julisteet voidaan jakaa yhteisesti esimerkiksi Padletissa tai Google Classroomissa. Julisteet voidaan myös printata luokan seinälle.

VINKKI!

On tärkeää, että kaikilla oppilailla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua mediatekemiseen ja sen vuoksi omien laitteiden käyttöä tulee harkita tarkasti. Parasta olisi käyttää yhteisesti koulun laitteita. Opettaja ei myöskään voi edellyttää minkään sovellusten lataamista oppilaiden omiin puhelimiin ilman huoltajien suostumusta.

https://www.canva.com/
https://fi.padlet.com/

TEHTÄVÄ 5: DOKUMENTTIELOKUVA JA DOKUMENTTIELOKUVAN KEINOT

Tehtäväohje:

Opettaja jakaa oppilaat esimerkiksi neljän hengen ryhmiin. Kerätkää yhteiselle, vähintään A3-kokoiselle paperille, miellekartta tai muistiinpanoja dokumenttielokuvan ominaisuuksista. Opettaja antaa ohjeita miellekartan tekemiseen yksi ohje kerrallaan. Jokaiseen kysymykseen vastaamiseen kuuluu noin 5-10 minuuttia.

Keskustelukysymykset:

  • Millaisia kuvakulmia, kuvakokoja ja muita elokuvakerronnan keinoja elokuvassa oli käytetty? Millaisia tunnelmia ja merkityksiä nämä keinot välittävät? Miten se, että näemme henkilöt puhumassa toisilleen Skypen tms. välityksellä vaikuttaa henkilöihin samastumiseen?
  • Miten sosiaalinen media näkyi elokuvan kerronnassa?
  • Mikä mielestäsi oli elokuvan viesti ja millä keinoilla se välittyi?
  • Missä elokuvaa oli kuvattu? Mitä kuvauspaikat kertovat elokuvan henkilöistä ja elokuvan teemasta? Millaisissa paikoissa sinun elämästäsi kertovaa elokuvaa kuvattaisiin?
  • Miten elokuvassa on käytetty ääntä, esim. viestin merkkiääntä? Millaisen reaktion viestin merkkiääni aiheutti Rosaliessä? Millaisia reaktioita viestien merkkiäänet ovat sinussa aiheuttaneet? Milloin merkkiäänet kannattaa mykistää?
  • Entä miten elokuvassa esitetään sosiaalisen median ja sen ulkopuolisen todellisuuden välistä eroa/rajaa?
  • Millä tavalla elokuva pyrkii saamaan katsojan samastumaan henkilöön ja tämän tunnetiloihin?

Ryhmätehtävä:

Suunnitelkaa elokuvan markkinoinnissa käytettävä somepostaus, jolla houkuttelet katsojia elokuviin. Voitte tehdä ohjeet myös julisteiden ja/tai somepostausten muotoon. Voitte piirtää/maalata tai käyttää digivälineitä. Canva on oppilailla käytössä esimerkiksi Google-tunnuksilla. Postaukset tai julisteet voidaan jakaa yhteisesti esimerkiksi Padletissa tai Google Classroomissa. Julisteet voidaan myös printata luokan seinälle. Jos aikaa on riittävästi, voitte tehdä myös elokuvasta kertovan trailerin esimerkiksi iMovien valmiilla Trailer-pohjalla.

Keskustelkaa lopuksi koko ryhmän kanssa:

Dokumenttielokuvan tekijällä on iso vastuu, kun hän kuvaa elokuvassaan oikeita ihmisiä ja heidän elämäänsä. Dokumenttielokuva ei koskaan näytä henkilön elämää sellaisenaan vaan rajatun näkökulman siihen. Dokumenttielokuvan tekijä joutuu pohtimaan paljon eettisiä kysymyksiä, eli kysymyksiä siitä mikä on oikein ja väärin ja mitä elokuvassa voi näyttää.

  • Miten luulet dokumenttielokuvan #kiusaamistarina vaikuttaneen Rosalien elämään?
  • Mikä on dokumenttielokuvan tekijän vastuu? Millaisia ratkaisuja elokuvan ohjaaja on joutunut tekemään?
  • Millaisia tunteita elokuva herätti sinussa? Mitkä kohtaukset ja asiat herättivät tunteita? Millä tavalla elokuva pyrki vaikuttamaan tunteisiin?

Oppimateriaalin on tuottanut ja toteuttanut Mediakasvatusseura ja Koulukino.

SAFIYAN ELOKUVA

Safiyan vanhemmat ovat eronneet hänen ollessaan aivan pieni. Uusioperhe herättää hänessä monia ajatuksia ja tunteita, ja hän päättää lähteä tutkimaan kokemuksiaan elokuvan kautta. Safiya päätyy pohtimaan niin isän lähtemistä, äidin kohtaamaa uutta elämäntilannetta kuin sisaruksiaan.

Keskustelkaa alkuun ensin yhdessä:

  • Mitä elokuvassa tapahtuu? Millaisia teemoja elokuvassa mielestänne käsitellään?
  • Miltä Safiyan perhe näyttää? Keitä ovat Nora, Tareq, Celsey, Zina ja Samir? Ketkä muut ovat Safiyalle tärkeitä ihmisiä?

Jatkakaa tämän jälkeen keskustelua pareittain tai pienryhmissä. Voitte valita alla olevista yhden tai muutaman mielestänne tärkeän näkökulman.

PERHEISTÄ JA PERHESUHTEISTA

  • Perheitä saatetaan kuvata erilaisilla termeillä kuten uusperhe, ydinperhe, sateenkaariperhe, sijaisperhe, eroperhe tai bonusperhe. Mitä nämä tarkoittavat ja miksi tällaisia erilaisia käsitteitä tarvitaan?
  • Minkälainen suhde Safiyalla on elokuvassa esiintyviin tai siinä mainittuihin aikuisiin: äitiin, isään, Tareqiin, isoäitiin? Minkälaisia tunteita Safiyalla on heitä kohtaan?
  • Elokuvassa käy ilmi, että Safiyan ja tämän biologisen isän välisessä suhteessa on ollut katkoja. Miksi isän kanssa on ollut vaikeaa pitää yhteyttä tai kommunikoida tämän kanssa?
  • Elokuvassa tuodaan esille, että isä on aiemmin kertonut Safiyalle olevansa töissä Espanjassa, vaikka olikin vankilassa. Mitä arvelette, miksi hän teki niin? Pohtikaa yhdessä, onko hyvä, että vanhemmat kertovat lapsilleen myös vaikeista asioista vai olisiko parempi jättää näistä kertomatta. Mitkä asiat ovat mielestänne sellaisia, että perheessä olisi hyvä olla kaikkien kanssa suorapuheisia ja rehellisiä?
  • Tareqista tulee Safiyalle toinen isähahmo. Millaisia asioita Safiya tekee yhdessä Tareqin kanssa? Pohtikaa yhdessä, kuka voi toimia isähahmona, ja minkälaista vastuuta isähahmona toimiminen tuo mukanaan. Miten esimerkiksi Tareq huolehtii siitä, että Safiya voi hyvin ja tällä on hyvä olla?

TUNTEET SOLMUSSA

  • Joskus vanhempien suhteet menevät pahasti solmuun, ja lapsi saattaa kokea, että hänen tulee asettua jommankumman vanhemman puolelle. Vanhemmat saattavat myös puhua toisistaan negatiivisella tavalla. Pohtikaa yhdessä, mitä lapsi voi sanoa tai toimia tilanteessa, missä toinen vanhempi puhuu toisesta vanhemmasta ikävällä tavalla ja tämä tuntuu pahalta. Elokuvassa Safiya kertoo äitinsä puhuvan ikävällä tavalla hänen biologisesta isästään. Miten esimerkiksi Safiya voisi ottaa asian puheeksi äitinsä kanssa?
  • Elokuvassa käy ilmi, että on asioita, joita Safiyan helpompi käsitellä ystävänsä kuin äitinsä kanssa. Mitä arvelette, miksi Safiyan on joskus helpompi jutella ystävälleen kuin äidilleen? Pohtikaa yhdessä, keiden kanssa voi luottamuksellisesti puhua asioista, joiden puheeksi ottaminen perheen sisällä voi olla vaikeaa.
  • Elokuvan lopussa unikohtauksessa Safiya vertaa isäsuhdettaan rikkoutuneeseen vaasiin. Mitä hän tällä tarkoittaa? Unessa myös isällä on jotain sanottavaa Safiyalle, mutta hän ei sano sitä ääneen. Mitä Safiya olisi toivonut isänsä sanovan hänelle?

DOKUMENTTIELOKUVA

Safiyan elokuva on lyhytdokumenttielokuva, jossa pääosassa esiintyy 11-vuotias Safiya. Safiyan lisäksi elokuvassa tutustutaan hänen perheeseensä, äitiin, isään ja sisaruksiin. Elokuvassa kuullaan Safiyan sanoin, miten muuttunut perhetilanne on vaikuttanut hänen elämäänsä.

  • Mitä ajatuksia ja tunteita elokuva herätti sinussa? Mikä oli elokuvan kivoin tai jännittävin hetki? Oliko elokuvassa surullisia hetkiä?
  • Elokuvassa lapset ovat asettuneet esittämään perheen aikuisten rooleja, uudelleen eläytyen Safiyan muistoihin ja kokemuksiin. Mitä arvelette, miksi elokuvantekijä on valinnut tällaisen kerrontatavan? Oliko elokuvaa helppo seurata tai tarinaa helppo ymmärtää?
  • Mitä arvelet, miksi elokuvantekijä halusi tehdä elokuvan Safiyasta? Mitä elokuvalla halutaan kertoa katsojille?
  • Mistä aiheesta tai kenestä tekisit itse dokumenttielokuvan?

Opetusmateriaalin tehtävät: Väestöliitto & DOKKINO

VINKKI!

Herättikö elokuva ajatuksia, haluatko jutella jonkun kanssa niistä lisää?

Väestöliiton Poikien Puhelin on palvelu, joka tarjoaa pojille ja nuorille miehille tietoa ja tukea elämän erilaisissa tilanteissa. Soita arkisin klo 13–18 numeroon 0800 94884. Chat on avoinna ma–to klo 13–18 ja pe klo 13–15 osoitteessa poikienpuhelin.fi. Palvelu on maksuton.

Ilmaista keskusteluapua saat myös mm. Lasten ja nuorten puhelimesta (Mannerheimin Lastensuojeluliitto). Lisätietoja: https://www.nuortennetti.fi/.

SURFFARI-CHARLIE

Charlie on innokas tanssimaan ja surffaamaan, ja hänen tavoitteenaan on yhdistää nämä kaksi, ja tanssia surffilaudan päällä! Haastetta mukaan tuo Charlien Asperger, joka heilauttaa välillä Charlien tunteita ja tuntemuksia, ja saa hänet tuntemaan itsensä erilaiseksi muista. Charlie ei kuitenkaan luovuta helpolla, ja kohtaa elämän – ja surffilaudan – tuomat haasteet rohkeasti omana itsenään.

Aluksi ennen tehtäviä:

Tutustukaa autismikirjoon autismiliiton sivuilta löytyvän videon avulla: Perustietoa autismista.

TEHTÄVÄ 1: VAHVUUDET JA UNELMAT

1a. Autismikirjon lapsella on monia vahvuuksia. Hänellä voi olla esimerkiksi hyvä muisti, runsaasti ideoita, kyky paneutua asioihin huolella ja hän voi olla tarkka havaitsemaan yksityiskohtia. Hän saattaa myös olla luova, oikeudenmukainen ja rehellinen. Kaikki lapset ovat kuitenkin keskenään erilaisia. Autismi on vain yksi ominaisuus muiden joukossa.

  • Muistelkaa elokuvaa ja pohtikaa yhdessä, millaisia vahvuuksia Charliella on. Millaisissa asioissa hän on hyvä?
  • Millaisissa asioissa olet itse hyvä? Oletko esimerkiksi Charlien tavoin hyvä harrastuksissa vai kenties hyvä auttamaan muita tai vaikka hyvä oppimaan uusia asioita esimerkiksi koulussa?

1b. Elokuvassa Charliella on harrastuksena surffaus ja tanssi, ja näiden osalta hänellä on tavoitteita kuten tanssia surffatessa surffilaudan päällä. Pohtikaa yhdessä, miksi unelmat ja tavoitteet ovat tärkeitä kaikille. Keskustelkaa sitten yhdessä, millaisia unelmia tai tavoitteita teillä itsellänne on. Haluatko kenties Charlien lailla kehittyä harrastuksessa tai oppia kokonaan uusia asioita?

TEHTÄVÄ 2: LASTEN OIKEUDET

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tarkoituksena on taata jokaiselle lapselle kuuluvat perusoikeudet. Niiden avulla halutaan varmistaa kaikkien lasten oikeus hyvään elämään (ks. YK:n Lasten oikeuksien sopimus tiivistettynä).

2a. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen artiklassa 23 sanotaan, että ”vammaisen lapsen erityistarpeet tulee huomioida ja hänen tulee saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä”).

  • Millaisia hyviä asioita Charlien elämässä on elokuvan perusteella? Mitkä asiat tuottavat Charlielle iloa ja hyvää oloa tai onnistumisen kokemuksia?
  • Minkälainen on Charlien perhe? Keitä siihen kuuluu, miten kuvailisit heitä? Miten he huomioivat Charlien ja tämän tarpeet?

2b. Lapsen oikeuksien sopimuksen artiklassa 31 sanotaan, että ”lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään”.

  • Pohtikaa ryhmässä, mitä oikeus leikkiin ja vapaa-aikaan oikein tarkoittaa, ja miksi oikeus leikkiin ja vapaa-aikaan on tärkeä asia kaikille lapsille. Mitä esimerkiksi surffi- tai tanssiharrastus tuo Charlien elämään?
  • Keskustelkaa vielä pareittain tai ryhmän kesken, mitä itse tykkäätte tehdä vapaa-ajalla tai ystävien kanssa. Onko teillä jotain lempileikkiä, suosikkipeliä tai paikkaa, missä tykkäätte käydä?

TEHTÄVÄ 3: SANOJEN MERKITYS JA KÄYTTÖ

Videossa ja sen saatetekstissä tulee esiin seuraavia sanoja: autismi, vammaisuus ja Asperger (huom! vuoden 2022 alusta lähtien Asperger-diagnoosi ei ole enää ollut käytössä).

  • Oletko kuullut näitä sanoja käytettävän koulussa, harrastuksissa tai kotona? Millä tavalla niitä on käytetty? Mitä tunteita ja ajatuksia sanojen käyttö on herättänyt? Tuleeko mieleesi muita vastaavia sanoja?
  • Pohtikaa yhdessä, voiko näitä sanoja käyttää väärin ja millä tavalla. Millä tavalla sanoja voisi käyttää kunnioittavasti ja arvostavasti?

TEHTÄVÄ 4: DOKUMENTTIELOKUVA

Surffari-Charlie on lyhytdokumenttielokuva, jossa pääosassa esiintyy 10-vuotias Charlie. Charlien lisäksi elokuvassa tutustutaan hänen perheeseensä, äitiin, isään ja sisaruksiin.

  • Mitä ajatuksia ja tunteita elokuva herätti? Mikä oli elokuvan kivoin tai jännittävin hetki? Oliko elokuvassa surullisia hetkiä?
  • Mitä arvelet, miksi elokuvantekijä halusi tehdä elokuvan Charliesta? Mitä elokuvalla halutaan kertoa katsojille?
  • Mistä aiheesta tai kenestä tekisit itse dokumenttielokuvan?

Opetusmateriaalin tehtävät: Vamlas – Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö & DOKKINO

Yläkoulunäytöksen opetusmateriaalit

KESÄHETKET

Raphaël ja Rémi ovat kaksoset ja kaksosten tapaan he ovat hyvin läheisiä. Kesäpäivät kuluvat huolettomasti veneillen, sammakkoja ihmetellessä tai skeittipuistossa kavereiden seurassa. Veljesten varttuessa Raphaël alkaa jäädä yhteisen ystäväpiirin ulkopuolelle kehitysvammansa vuoksi, mikä alkaa näkyä veljesten väleissä.

TEHTÄVÄ 1: SISARUUSSUHDE

Tutustukaa Erityinen sisaruus -sivuston materiaaleihin (mm. videomateriaalit varhaiskasvatuksen ammattilaisille) sekä Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän, Erityinen sisaruus -projektin ja Meidän sakki -hankkeen tuottamaan Sisaruussuhteen roolikarttaan.

Kysymyksiä pohdittavaksi:

  • Pohtikaa materiaalien pohjalta sisaruussuhteen merkitystä elokuvan veljesten elämässä. Miten erityinen sisaruus näkyy veljesten elämässä? Mitä sisaruussuhde heille antaa, mitä se toisaalta vaatii?
  • Minkälaisia rooleja veljeksillä on? Miten veljekset viettävät aikaa keskenään, entä kavereiden kesken esimerkiksi skeittipuistossa? Miten veljekset kohtelevat toisiaan eri tilanteissa tai ympäristöissä?
  • Jakautukaa pareihin ja asettukaa vuorollanne kummankin veljeksen asemaan. Kirjoittakaa ylös post-it -lapuille tunteita, joita kahden kesken vietetyt hetket teissä herättävät ja joita kavereiden kesken vietetyt hetket herättävät. Kerätkää laput lopuksi yhteen ryhmän kesken esimerkiksi taululle sanapilveksi. Minkälaiset tunteet nousevat esille? Nouseeko jokin tunne esille yli muiden?
  • Voitte vielä lopuksi käyttää Sisaruuskortteja (mahdollista tulostaa Erityinen sisaruus -sivustolta) ja pohtia yhdessä erilaisen sisaruussuhteen kohtaamisia ja ennakkoluuloja.

TEHTÄVÄ 2: YHTEISÖLLISYYS, SYRJIVÄT RAKENTEET JA KÄYTÄNNÖT

Opettaja tutustuu etukäteen Tukiliiton artikkeliin ”Vammaisuus ei ole hyvän lapsuuden este”.

Kysymyksiä pohdittavaksi:

  • Minkälaisia yhteisöjä tai ryhmiä on olemassa (esim. koulu on yhteisö, joka jakautuu vielä pienempiin ryhmiin)? Mikä merkitys yhteisöillä tai ryhmillä on elämässä, ja mitä ne antavat ihmiselle?
  • Elokuvassa Raphaël jää kaveriporukan ulkopuolelle. Pohtikaa artikkelin ja elokuvan pohjalta, mitä veljesten kaverit voisivat tehdä, jotta Raphaël tuntisi kuuluvansa joukkoon.
  • Pohtikaa tämän jälkeen ryhmän kesken tilanteita vapaa-ajalla tai koulussa, joissa joku on jäänyt ryhmän ulkopuolelle. Kirjoittakaa sitten ylös keinoja, miten ulkopuolelle jättämistä voi estää ja miten taas toisen voi saada tuntemaan hyväksytyksi osaksi yhteisöä tai ryhmää.

TEHTÄVÄ 3: DOKUMENTTIELOKUVA

Kesähetket on lyhytdokumenttielokuva, jossa pääosassa esiintyvät kaksosveljekset Raphaël ja Rémi. Elokuvassa seurataan heidän yhteisiä hetkiään lyhyen kesäjakson aikana.

Kysymyksiä pohdittavaksi:

  • Mitä ajatuksia ja tunteita elokuva herätti? Mikä oli elokuvan kivoin tai jännittävin hetki? Oliko elokuvassa surullisia hetkiä?
  • Mitä arvelet, miksi elokuvantekijä halusi tehdä elokuvan Raphaëlista ja Rémistä? Mitä elokuvalla halutaan kertoa katsojille?
  • Mistä aiheesta tai kenestä tekisit itse dokumenttielokuvan?

Opetusmateriaalin tehtävät: Vamlas – Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö & DOKKINO

BGIRL BADLI

Mali harrastaa breakdancea ja hän haluaa kehittyä fyysisesti vaativassa tanssilajissa paremmaksi. Tanssi toimii ennen kaikkea Malin itseilmaisun keinona mutta samalla hän pohtii, että haluaisi tehdä siitä itselleen vielä tulevaisuuden ammatin. Samaan aikaan Mali miettii itsenäistymistä ja tämän tuomia velvollisuuksia.

Kysymyksiä pohdittavaksi:

  • Elokuvassa Malilla on selkeä unelma; hän haluaa olla ammattitanssija ja tanssi on hänelle keino ilmaista itseään. Mistä sinä unelmoit? Tee unelmakartta, johon laitat asioita, joista elämässäsi haaveilet. Ne voivat olla pieniä tai isoja asioita. Voit esimerkiksi piirtää, kirjoittaa tai käyttää lehdistä leikattuja kuvia tai etsiä kuvia verkosta. Pohtikaa vielä lopuksi yhdessä, miksi on tärkeää unelmoida ja pitää omista unelmistaan kiinni.
  • Elokuvassa Mali kertoo toisaalta tanssin tuomasta ilosta ja hyvästä olosta, toisaalta haasteet kehittymisen osalta, mitä häneltä odotetaan uudessa koulussa. Mitä sinä teet, kun tunnet huolta tai stressiä? Kirjoita lista asioista (esim. hengitysharjoitukset, harrastukset, taide), joilla saat purettua hankalia tunteita. Säilytä lista, jotta sinulla on työkalupakki tulevaisuuden huolihetkien purkamiseen.
  • Elokuvassa Mali saa kannustusta ohjaajiltaan mutta häneltä odotetaan myös omatoimisuutta ja itsenäistä otetta. Kehittyäkseen tanssissa Malin on myös astuttava oman mukavuusalueen ulkopuolelle, kokeiltava uusia tanssiliikkeitä ja harjoitella rentoutumista. Miten Mali suhtautuu uusiin tilanteisiin ja miten se näkyy hänestä? Entä miten itse kohtaat uudet tilanteet ja haasteet? Pohtikaa yhdessä, miksi on hyvä asettaa itselleen tavoitteita ja haastaa itseään mutta myös antaa itselleen tarvittaessa taukoa.
  • Elokuvassa  Mali asuu yhdessä isosiskonsa kanssa ja hänellä on ystäviä tanssiyhteisössä sekä koulussa. Miten isosisko tai yhteisö tukee Malia tanssiharrastuksessa? Entä minkälaisia neuvoa ja tukea antaisit omalle sisaruksellesi tai ystävällesi, jos hän kohtaisi haasteita harrastuksessa, koulussa tai muuten elämässään?
  • Muistele, miltä elokuva näytti visuaalisesti. Mitä eri kuvaustapoja elokuvassa hyödynnettiin (esim. lähikuva, hidastus)? Miten elokuvan visuaalisuus tuki elokuvan teemoja? Mikä merkitys eri kuvaustyyleillä on elokuvakerronnassa?
  • Elokuvassa kuullaan Malin kertojaääntä. Mikä merkitys tällä on elokuvassa? Minkälainen elokuva olisi, jos kertojaääni puuttuisi? Tuleeko mieleesi muita elokuvia, joissa vastaavaa kertojaääntä on hyödynnetty?

Elokuvatehtävä:

  • Tehkää pienryhmissä tai pareittain elokuvaharjoitus, missä teemana on ”Liike”. Tehkää harjoitus Lumiérè-elokuvan keinoja hyödyntäen (voitte tutustua Lumiérè-elokuvaan ja ohjeistuksiin tarkemmin esim. Valveen elokuvakoulun Aikamatka elokuvaan -oppaan kautta). Katsokaa lopuksi elokuvat yhdessä ja keskustelkaa siitä, mikä merkitys on elokuvan idealla ja toteutuksella, toisaalta käsikirjoituksella ja ohjauksella. Pohtikaa myös, mistä aiheista voi tehdä elokuvan, ja onko olemassa ”vaikeita” tai ”helppoja” aiheita.

LUMIÉRÈ-ELOKUVA

1. Valitse kuvauskohde tai suunnittele kuvattava tapahtuma
2. Aseta videokamera tai muu tallennusväline (esim. iPad) jalustalle, jos sellainen on käytössä
3. Valitse kuvakooksi yleiskuva, kokokuva tai puolikuva ja kuvakulmaksi neutraali silmäntaso
4. Kameraa ei saa liikuttaa kuvaamisen aikana
5. Tallenna tilanne tai tapahtuma
6. Kesto 45 sekuntia

Lähde: Tommi Nevala: Aikamatka elokuvaan. Elokuvan historian oppimateriaali peruskouluille ja lukioille. Valveen elokuvakoulu, Oulun kaupunki, 2015

Opetusmateriaalin tehtävät: DOKKINO

TICTOC

Felix kärsii vakavamuotoisesta Touretten oireyhtymästä, mikä tekee hänen elämästään haastavaa. Arkiset tilanteet kuten matkustaminen tai kaupassa asiointi nousevat usein kynnyskysymykseksi, ja muiden ihmisten reaktiot ja kommentit lannistavat nuorta entisestään. Felix on kuitenkin päättänyt, että maailma muuttuu avoimemmaksi ja hyväksyvämmäksi paikaksi, jos hän avaa suunsa.

Ota selvää, mitä Touretten syndrooma tarkoittaa. Tutustu esimerkiksi Tikkaako sullakin? Opaslehtinen Touretten oireyhtymästä tai Suomen Tourette- ja OCD-yhdistykseen.

TEHTÄVÄ 1: OIKEUS SYRJIMÄTTÖMYYTEEN

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tarkoituksena on taata jokaiselle lapselle kuuluvat perusoikeudet. Niiden avulla halutaan varmistaa kaikkien lasten oikeus hyvään elämään. Tutustu Lapsen oikeuksien sopimukseen.

  • Sopimuksen artiklassa 2 sanotaan, että ”lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempansa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi.” Toteutuuko tämä oikeus Felixin elämässä?
  • Millä tavoin ympäristö, jossa Felix elää, tuottaa hänelle tunteen erilaisuudesta ja ”vääränlaisuudesta”?

TEHTÄVÄ 2: OMIEN KOKEMUSTEN JAKAMINEN

Somessa on helppo jakaa tietoa omasta arjesta ja siihen vaikuttavista asioista muille nuorille. Suomalainen Katariina Ranta tekee videoita Tourettesta. Myös Felix on aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja levittää siellä tietoa Touretten syndroomasta.

  • Pohdi, millaisia vaikutuksia omien kokemusten kertomisella sosiaalisessa mediassa voi olla. Lisäävätkö ne ymmärrystä oireista tai siitä, miltä oireet ja muiden ihmisten suhtautuminen tuntuvat?
  • Joskus somekommentit voivat olla myös loukkaavia. Pohdi miten toimia, kun huomaat nettikiusaamista. Voit käyttää apuna Nuortennetin ohjeita nettikiusaamiseen.

TEHTÄVÄ 3: DOKUMENTTIELOKUVA

TicToc on lyhytdokumenttielokuva, jossa pääosassa esiintyy 16-vuotias Felix. Elokuvassa Felix kertoo avoimesti kokemuksistaan Touretten syndrooman kanssa.

Kysymyksiä pohdittavaksi:

  • Mitä ajatuksia ja tunteita elokuva herätti?
  • Mikä on elokuvan värimaailma? Miten elokuvan värimaailma ja visuaalisuus sopivat Felixistä kertovaan elokuvaan?
  • Mitä arvelet, miksi elokuvantekijä halusi tehdä elokuvan Felixistä? Mitä elokuvalla halutaan kertoa katsojille?
  • Mistä aiheesta tai kenestä tekisit itse dokumenttielokuvan?

Opetusmateriaalin tehtävät: Vamlas – Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö & DOKKINO

EVERYMAN

Jack on avoimesti ja onnellisesti transmies mutta matka oman ja uuden identiteetin löytämiseen ei ole ollut helppo. Jackin matka on kestänyt lapsuudesta saakka, jolloin hän kuvitteli itselleen supersankarihahmo Everymanin, ihan tavallisen miehen. Matka omaksi itseksi on avannut Jackin silmiä ei pelkästään sukupuoliroolien vaan myös yhteiskunnan normien ja odotusten osalta.

TEHTÄVÄ 1: KÄSITTEET TUTUKSI

Elokuvassa käsitellään sukupuolen moninaisuutta erityisesti sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat transsukupuoliset, muunsukupuoliset, transvestiitit sekä intersukupuoliset henkilöt. Cissukupuoliset ovat sukupuolienemmistöä. Jokaisella on identiteettinsä itsemäärittely- ja määrittelemättömyysoikeus. Identiteetti, sen määrittely ja määrittelyn sisältö voivat muuttua elämän aikana.

  • Päähenkilö Jack identifioi itsensä transmieheksi. Tutustu sukupuolen moninaisuuden erilaisiin identiteettikäsitteisiin Setan Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen sivustolla. Mitä identiteettejä löydätte sivustolta? Onko sivustolla identiteettejä, jotka ovat ehtuudestaan tuntemattomia? Sukupuoleen liittyviä identiteettejä on olemassa kymmenittäin, tiedättekö identiteettejä, jotka listasta puuttuvat? Entä löytyykö oma sukupuoli-identiteettisi sieltä?
  • Elokuvassa Jack kuvaa identiteettiään jossain vaiheessa elämäänsä termillä ”gender non-conforming”. Sille ei ole vielä löydetty hyvää käännöstä suomen kielellä. Mikä käännös voisi mielestänne olla kuvaavin?

TEHTÄVÄ 2: SUKUPUOLINORMIT JA -ROOLIT

Sukupuolinormit ovat kirjoittamattomia sääntöjä siitä, minkälaisia tyttöjen ja poikien tulisi olla, mistä heidän tulisi olla kiinnostuneita, minkälainen keho tulisi olla jne. Sukupuolinormit (erityisesti binäärinormi) myös määrittävät, että sukupuolia tulisi olla vain kaksi.

  • Mihin normeihin Jack törmäsi lapsuudessaan? Entä mihin normeihin olet itse törmännyt, nuorempana tai viime aikoina? Onko sinun toiveesi tai tarpeesi joskus ohitettu (oletettuun) sukupuoleesi liittyvien normien perusteella?
  • Miten perhe suhtautui sukupuolinormeja rikkovaan Jackiin hänen lapsuudessaan? Entä miten muut lapset tai opettajat suhtautuivat Jackiin?
  • Mitä haittaa siitä voi olla, jos omaa identiteettiä ei hyväksytä? Entä voitko sinä olla aina oma itsesi? Mitkä ovat ympäristöjä tai paikkoja, joissa voit olla oma itsesi tai onko olemassa ympäristöjä tai paikkoja, joissa et voi sitä olla?
  • Kun Jack aloitti sukupuolen korjausprosessin, sai hän ohjeita siitä, miten olla miehekäs. Sukupuolinormeihin sopeutuminen voi helpottaa ”läpimenemistä” eli oikeassa sukupuolessa nähdyksi tulemista. Minkälaisia haitallisia vaikutuksia normeihin sopeutumisella voi myös olla?
  • Se, että Jack nähdään nykyään miehenä, on vaikuttanut vuorovaikutustilanteisiin muiden kanssa. Minkälaista vuorovaikutus oli, kun hänet nähtiin tyttönä/naisena ja nyt kun hänet nähdään miehenä? Entä mitä ennakkoluuloihin perustuvia haittapuolia voi siinä olla, että tulee nähdyksi miehenä? Mitä tämä kertoo laajemmin yhteiskunnassa olevista sukupuolirooleista, maskuliinisuudesta ja feminiinisyydestä sekä niihin liitetyistä oletuksista?

TEHTÄVÄ 3: TRANSTEEMA TUTUKSI

  • Mikä merkitys lippalakilla on ollut Jackin elämässä? Mikä muu asia voisi transihmisen elämässä saada saman merkityksen kuin Jackilla lippalakki?
  • Nimi on usein transihmisille tärkeä osa identiteettiä. Mitkä asiat ratkaisivat Jackin nimen valinnan? Jos sinulla olisi mahdollisuus vaihtaa nimesi eri sukupuolelle tyypillisesti kuuluvaan nimeen, mikä se olisi? Miksi? Keskustele vielä kysymyksestä sinut tuntevan luokkakaverin kanssa, minkä nimen hän sinulle valitsisi ja miksi.
  • Sukupuolineutraalit nimet ovat yleistyneet Suomessa. Tutustukaa Trasek ry:n listaan sukupuolineutraaleista nimistä. Keskustelkaa ryhmän kesken, miksi sukupuolineutraaleista nimistä on viime aikoina tullut suosittuja.
  • Elokuvassa Jack kertoo episodin vessajonosta. Jos voisit keskustella henkilön kanssa, joka huusi ”Vessassa on mies!”, mitä sanoisit hänelle? Mitä taasen sanoisit Jackille, joka tuli kohdelluksi epäasiallisella tavalla? Olisiko hänellä ollut velvollisuus näyttää kehonsa sukupuolitettuja piirteitä selittämään vessan valintaansa? Voiko sukupuolta päätellä kehon perusteella?

TEHTÄVÄ 4: MINUUS

Elokuvan nimi on Everyman. Everyman oli lapsuudessa Jackin supersankarihahmo. Lopussa Everyman ei enää ole kuvitteellinen hahmo, vaan Jack kertoo olevansa Everyman.

  • Mitä tämä tarina lapsuuden hahmosta kertoo Jackin matkasta omaksi itsekseen?
  • Onko sinulla ollut Jackin tavoin hahmoa tai kenties toiveita sen suhteen, minkälainen ihminen haluaisit olla tulevaisuudessa?
  • Elokuva on jaoteltu jaksoihin, ja viimeisen osan nimi on ”Kuka Jack on?” Pohdi, kuka sinä olet! Miten kuvailisit itseäsi ja sitä, miten olet päätynyt omaksi itseksi?

TEHTÄVÄ 5: DOKUMENTTIELOKUVA

Everyman on lyhytdokumenttielokuva, jossa pääosassa esiintyy Jack. Elokuvassa Jack kertoo omin sanoin ja omien kokemusten kautta siitä, mitä sukupuoli-identiteetti merkitsee hänelle ja miten yhteiskunnassa sukupuoli nähdään ja koetaan.

  • Mitä ajatuksia ja tunteita elokuva herätti? Jäikö jokin elokuvan kohtaus tai hetki erityisesti mieleen?
  • Miltä elokuva näytti, minkälainen oli elokuvan värimaailma? Miten elokuvan visuaalisuus toimi yhdessä Jackin tarinan kanssa ja miten elokuvakerronta tuki Jackin tarinaa?
  • Mitä arvelet, miksi Jack halusi kertoa oman tarinansa elokuvassa? Mitä elokuvalla halutaan kertoa katsojille?
  • Mistä aiheesta tai kenestä tekisit itse dokumenttielokuvan?

Opetusmateriaalin tehtävät: Seta ry & DOKKINO